Avainsana-arkisto: Vanhat rakennukset

Amurin työläismuseokortteli

Tampere Amuri Työläismuseokortteli- Vanha aika

Amurin kaupunginosa perustettiin 1800 luvulla työläisten asumistarpeisiin. Asuinhuoneet olivat pieniä yhden kamarin huoneita joissa oli yhteiskeittiöt. Tampereen Amuriin jätettiin museoitavaksi yksi työläiskortteli, jossa esitellään entistä aikaa.


Uusien talojen rakentamisen käynnistyessä, alettiin puhumaan herrojen suulla “saneeraamisesta”. Tämä oli outo sana, josta tavalliset mökin akat ja ukot eivät tienneet mitä se loppujen lopuksi merkitsee.
95 % Amurin asukkaista asuivat vuokralla. Pienituloista porukkaa, eläkeläisiä ja työläisiä. Pienet tulot merkitsivät sitä, että heillä ei ollut mahdollisuuksia ostaa uusista valmistuvista kerrostaloista itselleen osakehuoneistoa.

https://www.virtualtampere.com/amurin-tyolaismuseokortteli

Rotta: Rotat riesana ihmisten asunnoissa

http://yle.fi/uutiset/rotta_voi_tehda_suurta_tuhoa_talossa__voimakashampainen_jyrsija_voi_menna_lapi_vaikka_betonista/7475566

Rotta on viisas eläin ja osaa tunkeutua  ihmisten asuntoihin. Talttamaisen terävillä etuhampaillaan se järsii kulkuaukon betonisen seinän läpi helposti. Sähköjohdot ja rotta on erittäin huono yhdistelmä. Rotan järsiessä sähköjohtoa saattaa pahimmassa tapauksessa olla seurauksena oikosulku ja tulipalo. Kompostit ja ruuanjätteet vetävät tätä tuholaista myös puoleensa. Alla olevalta videolta voi katsoa kuinka viisaita rotat ovat.

 

 

 

 

Kalle Päätalo: Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata

Kenttärata Isokummun asema: Kalle Päätalo.

Saksalaisten vankileiri ja asema sijaitsi Isokummussa Taivalkoskella.

 

Kalle Päätalo- kenttäradan ylityspaikka Iijoessa

Rakentaminen vankityövoimalla

Rata kulki HyrynsalmenSuomussalmenTaivalkosken ja Kuusamon kuntien kautta, ja Hyrynsalmi–Kuusamo-osuuden yhteispituus oli noin 178 kilometriä. Rata rakennettiin saksalaisen Todt-organisaationKenttärangaistusleiri III:n saksalaisten rangaistusvankien ja venäläisten sotavankien pakkotyönä, mistä kertovat yhä tänäkin päivänä radan linjauksen varrella näkyvät joukkohaudat. Tämän vuoksi kenttärata sai paikalliselta väestöltä nimityksen Kuolemanrata. Saksalaisista vangeista suurin osa oli tuomittu saksan rikoslainsäädännön mukaan[1] Sotavangeista pääosa oli neuvostoliittolaisia, runsaasti heitä oli mm. Donin Rostovista.lähde?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyrynsalmen%E2%80%93Kuusamon_kentt%C3%A4rata

Kenttäradan 70 v. muistojuhla 29.9.2013

Kenttäradan 70v. muistojuhla osa 2

Kenttärata Kuusamo-Hyrynsalmi veturitalleja 1943
Kenttärata Kuusamo-Hyrynsalmi veturitalleja 1943

License owner: Bundesarchive Deutschland

Alla olevaa linkkiä klikaamalla pääset katsomaan kenttäradan reittiä Google Maps sovelluksessa.

https://maps.google.fi/maps/ms?msid=200538153781299275630.0004dbded37a057b2d776&msa=0&dg=feature

Lumen aurausta kenttäradalla
Veturi ylittää siltaa kenttäradalla

HF130C Frankfurter Feldbahnmuseum D20

Kunnostettu kenttäradan veturi

 Kuvia siitä mitä on jäljellä saksalaisten vuosina 1942-1944 Kiestingin-Uhtuan suunnan rintaman kuljetuksia varten rakennuttamasta kenttäradasta.

http://vaunut.org/sarja/534

Heinäpaalien kuljetusta kohti pohjoista 1943 kolmella veturilla.
Heinäpaalien kuljetusta kohti pohjoista 1943 kolmella veturilla.
Kenttärata kuusamo-Hyrynsalmi
Kenttärata kuusamo-Hyrynsalmi
Lumenaurausta kenttäradalla
Lumenaurausta kenttäradalla

 

 

kenttärata

kenttärata haisevanvaara
kenttärata haisevanvaara
kenttärata lähellä pesiökylää
kenttärata lähellä pesiökylää
kenttärata rakennustyö
kenttärata rakennustyö
kenttärata siltatyö junnosuo
kenttärata siltatyö junnosuo

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kenttäradat ovat kapearaiteisia, 75 sentin raidelevyisiä ratoja, ja niitä rakennettiin lähinnä sota-aikana nopeita rintaman huoltokuljetuksia varten.

Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata alkoi Hyrynsalmelta ja kulki Suomussalmen ja Taivalkosken kautta Kuusamoon. Kokonaispituudeksi radalle tuli 178 kilometriä, ja sen rakentaminen Hyrynsalmelta Kuusamoon kesti kaksi vuotta. Radan rakentamista suunniteltiin myös Kuusamosta eteenpäin Kiestinkiin, mutta tätä rataosuutta eivät saksalaiset ehtineet toteuttaa.

Liikennepaikkoja kenttäradalla oli 25. Varsinaisia asemia olivat muun muassa Vääkiö Suomussalmella, Korvua ja Isokumpu Taivalkoskella sekä Sänkikangas Kuusamossa. Liikenteen johtokeskus sijaitsi radan alkupäässä Hyrynsalmella. Tukikohtina rakentajajoukot pitivät Suomussalmen Vääkiötä sekä Taivalkosken Korvuata ja Isokumpua. Saksalaisten huoltokeskukseksi muodostui Kuusamo.

http://www.kirjastovirma.net/kenttarata

Taivalkoskelle puuhataan Kenttärata-museota

Sodanaikaisen Kenttäradan ympärille suunnitellaan museota Taivalkoskella. Suunnitelman mukaan museosta tulisi Raatteentie -tyyppinen kokonaisuus.

http://yle.fi/uutiset/taivalkoskelle_puuhataan_kenttarata-museota/5925859

Tässä kohtaa kenttärata ylitti Iijoen.
Tässä kohtaa kenttärata ylitti Iijoen.
Kenttäradan muistomerkki
Kenttäradan muistomerkki
Kenttäradan muistomerkki
Kenttäradan muistomerkki

[easy2map id=15]

Tuosta kohtaa kenttärata kulki Iijoen yli siltaa pitkin.

Kalle Päätalo jutut/asiat/kuvat/videot>> http://viihdefoorumi.eu/viewforum.php?f=57

 

Keimiöniemen kalapirtit | Elävä arkisto | YLE

Keimiöniemen kalapirtit | Elävä arkisto | YLE.

Muoniossa sijaitseva Keimiöniemi on pala suomalaista historiaa vuosisatojen takaa. Kalaisalle Jerisjärvelle tultiin pyyntiin pitkienkin matkojen päästä.

Yli kymmenen kalapirttiä muodostaa arvokkaan kulttuurimaiseman, joka kertoo paljon vanhan ajan kalastuselinkeinosta. Jerisjärvestä on kalastettu ja kalastetaan yhä siikaa ja muikkua.

Keimiön kalamajat Muonio Jerisjärvi

Keimiöniemen kalamajat
Keimiöniemen kalamajat
Keimiöniemen kalamajat
Keimiöniemen kalamajat
Keimiöniemen kalamajat
Keimiöniemen kalamajat
Keimiöniemen kalamajat
Keimiöniemen kalamajat/Keimiöniemen kalapirtit
Keimiöniemen kalamajat
Keimiöniemen kalamajat
Keimiöniemen kalamajat
Keimiöniemen kalamajat
Keimiöniemen kalamajat
Keimiöniemen kalamajat
Keimiöniemen kalamajat
Keimiöniemen kalamajat

SONY DSC

Koveron perinnetila: Seitsemisen kansallispuisto

Seitsemisen Kansallispuisto: Matkakertomukset/Kuvat/Videot

Koveron kruununmetsätorppa esittelee viime vuosisadan alun elämänmenoa Seitsemisen saloseudulla. Koverossa vaalitaan perinteistä kulttuurimaisemaa vanhan ajan menetelmin.

Koveron kruununmetsätorppa perustettiin virallisesti vuonna 1859, vaikka paikalla lienee asuttu jo vuosi aiemmin. Tila pysyi asuttuna aina 1960-luvun loppupuolelle asti. Kukoistuskautenaan, 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, Koveroa asutti Ananias Kovero perheineen. Talonväen lisäksi pirtin lattialla majoittui talvisin hakkuumiehiä lähiseudun savotoilta. Elämä oli työntäyteistä, mutta sittenkin hyvää, kuten Koveron tyttäret myöhemmin muistelivat.

Sotien jälkeen tilanpito alkoi hiljalleen hiipua. Tila siirtyi takaisin valtiolle, kun Metsähallitus osti sen vuonna 1970. Nykyisin Kovero on osa Seitsemisen kansallispuiston kulttuurimaisema-aluetta ja sitä on entisöity mahdollisimman tarkoin vastaamaan perinteisen hevosmaatalouden aikaa eli noin vuosia 1927 – 1941. Entisöinti- ja muita tilan töitä on toteutettu paljon talkootyönä.

Rakennuskulttuuria/ vanhat rakennukset

http://viihdefoorumi.eu/viewforum.php?f=99

 

 

Koveron perinnetila- Perinnepäivät 2013

Koveron torppa- ruisleivän teko

Koveron torppa
Koveron torppa
Koveron torppa
Koveron torppa

[easy2map id=”11″]

Koveron perinnetila
Koveron perinnetila
Koveron perinnetila
Koveron perinnetila
Koveron perinnetila
Koveron perinnetila

 

Koveron torpan päärakennuksen rakentaminen alkoi 1881. Käsinveistetyt seinähirret ovat edelleen hyväkuntoiset.

 

Leivintupa

Pihapiirin vanhin säilynyt rakennus on leivintupa (pakari) 1870 luvulta.

Koveron perinnepäivät 2013 kuvat >> 

Sepän paja -Koveron perinnepäivät 2013

Viljan puinti vanhaan tapaan -Koveron perinnepäivät 2013

Koveron perinnetila perinnepäivät 31.8.2013

Kukkoa ja lammasta- Koveron perinnepäivät 2013

Koveron perinnetilan päärakennus 1881

Koveron kukko
Koveron kukko
Viljan puinti vanhaan tapaan
Viljan puinti vanhaan tapaan

 

Koveron perinnetila perinnepäivät 31.8.2013