Aihearkisto: Kalle Päätalo

Kalle Päätalo: Päätalopäivät 2014 / Päätaloviikko

Tulipahan käytyä jälleen kerran Kalle Päätalon maisemissa Taivalkoskella. Vastaan tuli Vittuojan mutka, kenttärata, Isokumpu, Soutuniva, Tyräjoki, Simosenpolku, Saijan lomakartano, Villinsaari, Romppasensalmi ja Kallioniemi. Romppasensalmen parkkipaikalta lähdimme vaeltamaan kohti Kallioniemeä, läpi soiden ja metsien. Aikoinaan Riitu noukki näiltä soilta hillat. Tulipa siinä vielä porokin vastaan, pitkospuita rutisevilla sorkillaan tallaten. Jäi siinä poro hopealle kahden etelän ihmisen tullessa vääjäämättä kohti tuota isoa sarvipäätä. Ei ollut Kirnusuolla hyttysiä vaivana, johtuen tuulenvireestä joka puhalsi Jokijärveltä. Komeasti Romppasensalmen silta näkyi suonlaidasta kaukaisuudessa. Kallio Riitun hillasuo näytti tuottavan melko mukavan sadon tänä vuonna. Hillan raakileita oli suomättäillä jopa runsaasti. Pitkospuilta pääsee turisti maistelemaan makeaa herkkua, kunhan aurinko ensin kypsyttää marjan poiminta kuntoon. Kauempana olevat hillat jää nappaskenkäturistin ulottumattomiin, koska pitkospuilta ei parane poiketa upottavan märälle suolle ilman kunnon kumisaappaita. Lainattu: http://viihdefoorumi.eu/viewtopic.php?f=57&t=650  Katso kuvat ja videot linkistä! Kalle Päätalo: Kallioniemi 1.7.2014 savusauna Päätalopäivät 2014 Päätaloviikko.

 

 

 

Kalle Päätalo: Kallioniemi 1.7.2014 Riitun polkua pitkin Päätalopäivät 2014 Päätaloviikko Kalle Päätalo: Kallioniemi navetta 1.7.2014 Taivalkoski Jokijärvi Finland Päätalopäivät 2014 Kalle Päätalo: Kallioniemi aitta 1.7.2014 Taivalkoski Jokijärvi Finland Päätalopäivät 2014 Kalle Päätalo: Kallen tekemä työkalupakki Kallioniemi taivalkoski Finland 1.7.2014 Kalle Päätalo: Kallioniemi vanhapirtti 1.7.2014 Taivalkoski Jokijärvi Finland Päätalopäivät 2014 Kalle Päätalo: Kallioniemi Riitun keittiössä 1.7.2014 Taivalkoski Finland Päätalopäivät 2014 Kalle Päätalo: Kallioniemi Hiltujaskan tekemät pöytä ja kiikkutuoli Päätalopäivät 1.7.2014

Kalle Päätalo: Kallioniemi Astu pirttiin! Päätalopäivät 1.7.2014 

Kalle Päätalo: Villinsaari Taivalkoski Jokijärvi 1.7.2014 Päätalopäivät Päätaloviikko Kalle Päätalo: Saijan lomakartano Taivalkoski Jokijärvi Finland 1.7.2014 Päätalopäivät Kalle Päätalo: Tyräjoen niittysauna Simosenpolku Taivalkoski Jokijärvi 1.7.2014 Kalle Päätalo: Tyräjoelta kohti Saijaa Simosenpolku Taivalkoski Jokijärvi 1.7.2014   Kalle Päätalo: Saijan lomakartano lähestyy Simosenpolku Taivalkoski Jokijärvi 1.7.2014 Kalle Päätalo: Saijan kartanolta Romppasensalmelle Simosenpolku Taivalkoski Jokijärvi 1.7.2014 Kalle Päätalo: Kirnusuo Simosenpolku Taivalkoski Jokijärvi 1.7.2014 Kalle Päätalo: Kallioniemestä Tyräjoelle Simosenpolku Taivalkoski Jokijärvi 1.7.2014 Kalle Päätalo: Kallioaho Simosenpolku Taivalkoski Jokijärvi 1.7.2014 Kalle Päätalo Kenttärata Isokumpu Taivalkoski Finland 1.7.2014 Kalle Päätalo Isokumpu Kummun Patruunan talo 1.7.2014 Taivalkoski Finland Kenttärata Kalle Päätalo Tyrämäki 1.7.2014 Päätalopäivät/ Päätaloviikko Taivalkoski Finland Kalle Päätalo:Taivalvaaran mahtavat maisemat! Kalle Päätalon maisemissa Jalavan kauppa 1883 Finnish old shop Taivalkoski Finland Kalle Päätalo kävi täällä Jalavan kauppa Kauppakartano vuodesta 1883 Kalle Päätalo kävi täällä. Jalavan kauppa vuodesta 1883 Jalavan kauppakartano Kalle Päätalon maisemissa Taivalkoski Finland Kalle Päätalo: Kaakkurivaaran hautausmaa 2014 Taivalkoski Finland cemetery

Kalle Päätalo Kaakkurivaaran siunauskappeli Taivalkoski 2014 

Kalle Päätalo: Lehon porvarin kauppa 30.6.2014 Päätalopäivät Päätaloviikko Kalle Päätalo Romppaisensalmi/silta 30.6.2014 The old bridge in Finland Kalle Päätalo Soutuniva Itäpään keisarin valtakunta 1.7.2014 Päätalopäivät/ Päätaloviikko Kalle Päätalo: hautapaikat Päätalo Aukusti (Ukkeli) 30.6.2014

Kalle Päätalo: hautapaikat Päätalo Hermanni ja Riitu 30.6.2014 

Kalle Päätalo: hautapaikat Päätalo Kummun Patruuna 30.6.2014 Kalle Päätalo: hautapaikat Arvid Päätalo 30.6.2014 Kalle Päätalo: hautapaikat Hiltula Jaakko Hiltu Jaska 30.6.2014 Kalle Päätalo: hautapaikat Martta Lohilahti (Päätalo) 30.6.2014 Taivalkoski Kalle Päätalo maisemat Päätalopäivät 2014 Taivalvaara Taivalkoski Kalle Päätalo maisemat Päätalopäivät 2014 Päätaloviikko Jalavan kauppa Taivalvaara Taivalkoski in Finland Hero3 camera video Kalle Päätalo maisemat Kalle Päätalo Taivalkoski Jalavan kauppa/Kauppakartano- Kaakkurivaaran hautausmaa 30.6.2014

Kalle päätalo

Kalle Päätalo

 

 

Tieaiheisia kuvia koillismaalta 1971. http://vaalanmaa.kuvat.fi/kuvat/Tieaiheisia+kuvia+v.+1971+Koillismaan+alueelta./

Kalle Päätalon kotitalo myydään Tampereella

Kalle Päätalo Kirvestie 22

Julkaistu: 6.9.2001 0:00
Suomalaisen kirjallisuuden tarkimmin kuvattu rakennus, professoriKalle Päätalon kotitalo myydään lähiaikoina. Oululaisessa Kaleva-lehdessä kerrottiin viime perjantaina, että Kalle Päätalon kotitalo myydään ja puretaan. -Huhu talon purkamisesta on perätön. Tämä on niin hyvä talo, että tällä alueella ei ole monta. Tätä ei edes saa hajalle. Kymmentuumaiset naulat on joka paikassa mihin vain naula on lyöty, Leena Päätalo sanoo. Leena Päätalo muuttaa kerrostaloon Tampereen Hämeenpuistoon. Uudessa asunnossa tehdään parhaillaan remonttia. Kalle Päätalon toivomus oli, että hänen kotitalostaan ei tehdä museota. Päätalon kotitalo sijaitsee Tampereen Viialassa Kirvestie 22:ssa. Päätalo rakensi talon sotien jälkeen rintamamiestontille. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288336201957.html
5.12.2001 KP24 | Päivitetty: 5.12.2001

Sellainen, ettenkö ilikiäisi siitähi kertoa Kaarina Naski TAMPERE – Mitä sinä taas olet käynyt siellä kollaamassa? saattoi Kalle Päätalo murahtaa vaimolleen huomattuaan kirjailijankammiotaan siivotun. – Minä vain vähän pölyjä pyyhin, mutta laitoin kyllä kaikki paikalleen ihan samalla tavalla. – Samalla tavalla? Ja kuitenkin lyijykynät ovat kuulakärkikynien lokerossa! – Kynäkoteloa myöten pikkutarkka mies. Sellainen oli Kalle, sanoo Leena Päätalo, pyyhkii kämmenselällä vastikään poskille herahtaneita kyyneleitä ja nauraa. http://www.kp24.fi/uutiset/17789/kello3.swf

– Se oli Hermannille hirveä paikka, kun isä kertoi aikovansa jättää rakennusmestarin työt ja ryhtyä vapaaksi kirjailijaksi: ”Meinaa tappaa nälkään akkansa ja lapsensa”, ukko sadatteli aidosti järkyttyneenä, kertoo Kalle Päätalontytär Elina Oksanen. Päätalon Iijoki-sarjan kirjoista tuttu Hermanni on päähenkilönä teoksessa Isäni Hermanni, jonka on Päätalon kirjasarjan tekstien pohjalta koonnut dramaturgi Miisa Lindén.Päätalomaisiin mittoihin yltävä teos antaa värikkään kuvan isä-poika -suhteen kehityksestä lapsuudesta isän kuolemaan saakka. http://www.ts.fi/kulttuuri/1073926516/Kalle+Paatalon+perhe+tuntee+kirjojen+tarinat Jaulin kämppä

Iso entinen savottakämppä Liesijoen rannalla Seitsemisen kansallispuiston välittömässä läheisyydessä. Alkuperäisen kämpän rakensi Kalle Päätalo mutta päärakennus paloi ja sen tilalle rakennettiin vuonna 1959 uusi kämppä. Kalle Päätalon rakentama tallirakennus on vielä jäljellä. Tallirakennusta aletaan kunnostamaan lähitulevaisuudessa. Kämpässä on viisi makuuhuonetta: http://www.jaulinkampat.fi/fi/vuokrattavat-mokit/39-jaulin-kamppa Kalle Päätalo -jaulin metsäkämpän tallirakennus 1946 Kalle Päätalo- Jaulin kämpältä Liesijoen sillalle Kalle Päätalo Jaulin metsäkämpän saunarakennuksen paikka Kalle Päätalon maisemissa -Jaulin kämpillä sillan alla. Liesijoki- Kalle Päätalon maisemissa

Kalle Päätalo: Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata

Kenttärata Isokummun asema: Kalle Päätalo.

Saksalaisten vankileiri ja asema sijaitsi Isokummussa Taivalkoskella.

 

Kalle Päätalo- kenttäradan ylityspaikka Iijoessa

Rakentaminen vankityövoimalla

Rata kulki HyrynsalmenSuomussalmenTaivalkosken ja Kuusamon kuntien kautta, ja Hyrynsalmi–Kuusamo-osuuden yhteispituus oli noin 178 kilometriä. Rata rakennettiin saksalaisen Todt-organisaationKenttärangaistusleiri III:n saksalaisten rangaistusvankien ja venäläisten sotavankien pakkotyönä, mistä kertovat yhä tänäkin päivänä radan linjauksen varrella näkyvät joukkohaudat. Tämän vuoksi kenttärata sai paikalliselta väestöltä nimityksen Kuolemanrata. Saksalaisista vangeista suurin osa oli tuomittu saksan rikoslainsäädännön mukaan[1] Sotavangeista pääosa oli neuvostoliittolaisia, runsaasti heitä oli mm. Donin Rostovista.lähde?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyrynsalmen%E2%80%93Kuusamon_kentt%C3%A4rata

Kenttäradan 70 v. muistojuhla 29.9.2013

Kenttäradan 70v. muistojuhla osa 2

Kenttärata Kuusamo-Hyrynsalmi veturitalleja 1943
Kenttärata Kuusamo-Hyrynsalmi veturitalleja 1943

License owner: Bundesarchive Deutschland

Alla olevaa linkkiä klikaamalla pääset katsomaan kenttäradan reittiä Google Maps sovelluksessa.

https://maps.google.fi/maps/ms?msid=200538153781299275630.0004dbded37a057b2d776&msa=0&dg=feature

Lumen aurausta kenttäradalla
Veturi ylittää siltaa kenttäradalla

HF130C Frankfurter Feldbahnmuseum D20

Kunnostettu kenttäradan veturi

 Kuvia siitä mitä on jäljellä saksalaisten vuosina 1942-1944 Kiestingin-Uhtuan suunnan rintaman kuljetuksia varten rakennuttamasta kenttäradasta.

http://vaunut.org/sarja/534

Heinäpaalien kuljetusta kohti pohjoista 1943 kolmella veturilla.
Heinäpaalien kuljetusta kohti pohjoista 1943 kolmella veturilla.
Kenttärata kuusamo-Hyrynsalmi
Kenttärata kuusamo-Hyrynsalmi
Lumenaurausta kenttäradalla
Lumenaurausta kenttäradalla

 

 

kenttärata

kenttärata haisevanvaara
kenttärata haisevanvaara
kenttärata lähellä pesiökylää
kenttärata lähellä pesiökylää
kenttärata rakennustyö
kenttärata rakennustyö
kenttärata siltatyö junnosuo
kenttärata siltatyö junnosuo

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kenttäradat ovat kapearaiteisia, 75 sentin raidelevyisiä ratoja, ja niitä rakennettiin lähinnä sota-aikana nopeita rintaman huoltokuljetuksia varten.

Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata alkoi Hyrynsalmelta ja kulki Suomussalmen ja Taivalkosken kautta Kuusamoon. Kokonaispituudeksi radalle tuli 178 kilometriä, ja sen rakentaminen Hyrynsalmelta Kuusamoon kesti kaksi vuotta. Radan rakentamista suunniteltiin myös Kuusamosta eteenpäin Kiestinkiin, mutta tätä rataosuutta eivät saksalaiset ehtineet toteuttaa.

Liikennepaikkoja kenttäradalla oli 25. Varsinaisia asemia olivat muun muassa Vääkiö Suomussalmella, Korvua ja Isokumpu Taivalkoskella sekä Sänkikangas Kuusamossa. Liikenteen johtokeskus sijaitsi radan alkupäässä Hyrynsalmella. Tukikohtina rakentajajoukot pitivät Suomussalmen Vääkiötä sekä Taivalkosken Korvuata ja Isokumpua. Saksalaisten huoltokeskukseksi muodostui Kuusamo.

http://www.kirjastovirma.net/kenttarata

Taivalkoskelle puuhataan Kenttärata-museota

Sodanaikaisen Kenttäradan ympärille suunnitellaan museota Taivalkoskella. Suunnitelman mukaan museosta tulisi Raatteentie -tyyppinen kokonaisuus.

http://yle.fi/uutiset/taivalkoskelle_puuhataan_kenttarata-museota/5925859

Tässä kohtaa kenttärata ylitti Iijoen.
Tässä kohtaa kenttärata ylitti Iijoen.
Kenttäradan muistomerkki
Kenttäradan muistomerkki
Kenttäradan muistomerkki
Kenttäradan muistomerkki

[easy2map id=15]

Tuosta kohtaa kenttärata kulki Iijoen yli siltaa pitkin.

Kalle Päätalo jutut/asiat/kuvat/videot>> http://viihdefoorumi.eu/viewforum.php?f=57

 

Kalle Päätalo: Suku

Kalle Päätalo: Kuvat ja videot

1. Priita Stiina (Riitu) Johanneksentytär Neulikko, Päätalo, s. 8.2.1896, k. 7.7.1974 Taivalkoski. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Lauri Herman (Herkko) Päätalo, s. 30.5.1889 Taivalkoski, k. 28.4.1964 Taivalkoski. Vanhemmat Aukusti Jaakopinpoika Päätalo, s. 27.6.1868 Taivalkoski, k. 8.1.1952 Taivalkoski ja Elsa-Leena Lohilahti, Päätalo, s. 27.4.1866, k. 28.10.1929 Taivalkoski.
Lapset:
Kaarlo Alvar (Kalle), s. 11.11.1919 Taivalkoski, k. 20.11.2000 Tampere
Martta, s. 13.12.1922 Taivalkoski, k. 9.11.1974 Taivalkoski
Hermanni (Manne), s. 1.1.1925 Taivalkoski, k. 2.9.1947 Taivalkoski
Elli Edith, s. 8.7.1927 Taivalkoski, k. 2003
Alma Terttu, s. 28.5.1930 Taivalkoski
Aune Valpuri, s. 21.6.1934 Taivalkoski
Suoma Kaarina, s. 20.5.1937 Taivalkoski, k. 17.5.1996 Taivalkoski 

Taulu 2
2. Johannes (Juho) Larsinpoika Neulikko, s. 4.8.1857 Taivalkoski,Jokijärvi, k. 12.11.1904 Taivalkoski. Vanhemmat Lars Juhonpoika Vääräjärvi, Neulikko, s. 15.4.1833 Pudasjärvi ja Caisa Lisa Paavontytär Vanhala, Väärä,Neulikko, s. 20.5.1834 Pudasjärvi.
Puoliso: Elsa Laurintytär Kaikkonen, Neulikko, s. 11.4.1865 Suomussalmi, k. 13.3.1906 Taivalkoski. Vanhemmat Lars Matinpoika Kaikkonen, s. 12.3.1820 Suomiussalmi ja Greta Antintytär Huttu, Kaikkonen, s. 4.10.1824 Suomiussalmi.
Lapset:
Lauri, s. 21.6.1885 Taivalkoski, k. USA
Anna Kaisa, s. 2.8.1886 Taivalkoski, k. USA
Margaretha, s. 10.2.1888 Taivalkoski, k. 23.1.1889 Taivalkoski
Madlena, s. 22.7.1889 Taivalkoski
Valpuri, s. 22.7.1889 Taivalkoski
Jaakko, s. 11.8.1891 Taivalkoski
Elsa Liisa, s. 18.3.1893 Taivalkoski
Mathilda, s. 15.3.1894 Taivalkoski, k. 15.5.1906 Taivalkoski
Priita Stiina (Riitu), s. 8.2.1896. Tauluun 1.
Juho, s. 18.12.1899 Taivalkoski, k. 1.1.1900 Taivalkoski

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=17205

 

Kalle Päätalo, päätalopäivät 2012: Kallioniemestä otettu kuva järvelle päin.
Kalle Päätalo, päätalopäivät 2012: Kallioniemestä otettu kuva järvelle päin.
Kalle Päätalo, päätalopäivät 2012 Mäkelän talo.
Kalle Päätalo, päätalopäivät 2012 Mäkelän talo.

Aukusti Jaakopinpoika Päätalo, s. 27.6.1868 Taivalkoski, k. 8.1.1952 Taivalkoski.
Puoliso: 23.6.1887 Elsa-Leena LohilahtiPäätalo, s. 27.4.1866, k. 28.10.1929 Taivalkoski.
Lapset:
Aadolf Päätalo, s. 7.6.1888 Taivalkoski, k. 7.8.1888 Taivalkoski.
Lauri Herman (Herkko) Päätalo, s. 30.5.1889 Taivalkoski, k. 28.4.1964 Taivalkoski
Jaacob Jalmari Päätalo, s. 21.12.1890 Taivalkoski, k. 7.2.1945 Taivalkoski.
Juho Aukusti Päätalo, s. 14.8.1894 Taivalkoski.
Aate Päätalo,.
Karl Gustav (Kalle) Päätalo,.
Jenny Maria Päätalo, s. 9.3.1898 Taivalkoski, k. 6.4.1919 Taivalkoski.
Arvid (Arvi) Päätalo, s. 1904 Taivalkoski, k. 23.12.1969 Taivalkoski.
Lyyli Päätalo,. 

 

 

 

 

 

 

 

Kalle Päätalo: Ratkaisujen aika

Kalle Päätalo: Ratkaisujen aika 1986. Kalle palaa kuusisten yläkertaan Rousto-Villen luota. Rousto on järjestänyt itselleen ja Kallelle työmaan Ikaalisten korpeen jonne he rakentavat metsätyökeskuksen.

Kalle Päätalon rakentama Jaulin tallirakennus
Kalle Päätalon rakentama Jaulin tallirakennus

Työmaalla paiskittaisiin pitkää päivää ja kotona käytäisiin hyvin harvakseltaan vaihtamassa paitaa. Lainaa huoletti Kallen sekaantuminen viinaan ja hän varoitteli tästä asiasta painokkaasti. Lahtisen Ville sai Kallen innostumaan ja yrittämään lukuhommia, tavoitteenan päästä opiskelemaan teknilliseen kouluun. Metsäkeskuksen rakennustyö suoritettiin urakkahommana. Työn teettäjä oli luvannut maksaa vähintään kaksinkertaisen rakennusmiespalkan takuupalkkana. Ennen kukonlaulua Kuusisten yläkerran ikkunaruutuun alkaa ropista pikkukiviä. Eedit on saapunut yllättäen Tampereen Messukylään tuoden mukanaan Kuusamolaisen tyttökaverinsa. Eeti oli lähtenyt Messukylästä Juhannukseksi Taivalkoskelle ja ei vielä siinä vaiheessa ollut varma paluustaan Tampereelle. Kalle arvasi tyttöjen aikeet katseltuaan heidän moninaisia kantamuksiaan ja korteerintarve oli tietysti päällimmäisenä heillä mielessä. Riidaksi meni Kallen ja Lainan aamu ja aiheena tietysti kaksi tyttöä jotka he joutuivat ottamaan väliaikaisesti asumaan yläkertaansa. Kalleakin tietty harmitti mutta hän kuitenkin muistutti Lainaa kotiselkostensa tavasta ottaa jopa tuntemattomat yövieraat vastaan.

Matka kohti kyröskoskea alkaa linja-autolla. Villellä on se normali kankkunen joka on tullut aina kun hän on poikennut tammelantorille kavereitaan tapaamaan edellisenä iltana.
Aurinko porottaa kuumana auton laseihin ja laittaa koville kirvesnokan pään joka jyskyttää kuin vasaralla joku sinne paukuttelisi.
rakennusmestari Nieminen  on nyt etsittävä ja hänen ullakkohuoneensa löytyykin hetkessä. Ville tuntee hänet ja yöpaikka pitäisi molemmille järjestyä Niemisen luota.
Kallelle tulee yllätyksenä se että hän tuntee Niemisen sota-ajaltaan ollessaan siiranmäen vankilassa hommissa.
Kalle joutuukin hakemaan oman yöpaikkansa itse koska Nieminen ei ole innostunut entisen vartijansa tapaamisesta. Yöpaikka järjestyy helposti ja talon isäntä tarjoaa ensimmäiseksi Kallelle pontikkaa.Musta häkäpytty auto saapuu noutamaan Kallen ja Villen ja matka alkaa tulevalle työmaalle jonne on tarkoitus rakentaa kämppäkartano. Tuttu vanhan viinan haju lemahtelee autossa ja syyllisiä ovat Rousto Ville ja rakennusmestari Nieminen jotka olivat kallistellet pulloa edellisenä iltana. Kummasti siinä alkaa viinahammasta taas Roustolla ja Niemisellä pakottaman ja auto joutuu pysähtymään muutaman kerran mökin röttelöiden luona ja mestari koittaa metsästää pontikkaa jota täällä korvessa tiputellaan oikein urakalla. Täysiä pulloja ei kuitenkaan tahdo löytyä vaikka itkisi ja on tyydyttävä olemaan kuivin suin ja kärsittävä se itse  hankittu krapula.
Monien kuoppien ja töyssyjen jälkeen rakennusporukka saapuu rakennuspaikalle ja rakennusmestari mittaa ensin päärakennuksen paikan ja myöhemmin muut rakennusten paikat. Rakennukset perustetaan kelotolppien varaan joiden arvellaan kestävän sen kymmenen vuotta jonka verran taas on arvioitu puuta riittävän hakkuumiehille lähialueilla. Lisäksi alueelle tulee talli, varastorakennuksia ja sauna.Pitkään Kalle ja Ville kävelivät sateisessa ilmassa ja etsivät itselleen kortteeria. Vastaanotto taloissa oli tympeä ja vieraisiin työmiehiin suhtauduttiin ennakkoluuloisesti. Onnea oli kuitenkin matkassa ja Urpulan talosta irtosi kortteeripaikka. Taloa emännöi Maija miehensä Jalon kanssa ja heillä oli poika  nimeltään Esko.Joulukuun alkuun mennessä täytyy kämppälartanon urakan valmistua ja paikallinen sääprofeetta Taata on ennustanut että sadetta saadaan vain hiukan elokuun lopusta ja  joulukuun alun välillä. Taata oli asiasta varma ja nyt syksyllä kaivot kuivuu ja voi jopa tervata kaivonpohjat. Aamulla työmaalle lähdettäessä oli miehillä mukana talosta lainatut lapio ja justeeri, justeerilla kaadettiin aivan mahottoman suuri kelopuu josta sahattiin perustus pölkyt rakennusten nurkkiin ja sinne minne rakennusmestarin kynä ne oli piirustukseen piirtänyt.
Kalle Päätalo -jaulin metsäkämpän tallirakennus 1946
Ihmeiden ihme tapahtui ja tarvikekuormassa joka tuli Kyröskoskelta oli mukana  kymmenen naulalatikkoa ja kaikki laatikot sisältivät uusia nauloja. Ville ja Kalle ottivat lakkinsa päästä ja viettivät hartaan hetken noiden ihmeellisten laatikoiden luona, olivathan he tottuneet naulaamaan vanhoilla ruostuneilla nauloilla ja paalilangan pätkillä jo lukuisia kertoja työmaillansa.
Kalle Päätalo- Jaulin kämpältä Liesijoen sillalle 
Liesijoen yli ei päässyt ajaman kuorma-autolla sillan heikon kunnon vuoksi. Sillan kannen vahvistustyö oli edessä jotta päästäisiin kevyemmällä elikkä hevospelillä siirtämään lankut sun muut piirut toiselle puolelle. Pelkkä purohan tuo jokipahanen paremminkin on joten Kallekin sitä tuolla nimellä kutsui.
[easy2map id=”10″]
Risukorven taatan sääennusts on mennyt pahasti poskelleen ja vettä sataa kaatamalla lähes päivittäin. Työjärjestystä täytyy muuttaa ja rakentaa  katto piirujen selkään jotta päästään työskentelemään  sateensuojaan ja jos sattuisi poutapäivä yllättämään niin sitten taas tehtäisiin taivasalla muiden rakennusten aloitushommia.
Jaulin kämppä (Tallirakennus)
Kämppäkartanon puoleisessa korpimaastossa  oli asutusta, peräti kaksi taloa sieltä löytyi.
Koveron torppa sijaitsee  linnuntietä muutaman kilometrin päässä puronvarresta.
[easy2map id=11]
Koveron perinnetila 2013
Koveron torppa
Koveron torppa
Koveron torppa
Koveron torppa
   Juhtimäen erämaihin saapui 1800-luvun puolivälin tienoissa Nisulan talon renki Matti Juhanpoika etsiskellen perheelleen sopivaa torpanpaikkaa. Koveron tienoot miellyttivät nuorta perhettä ja siihen raivattiin ensitöiksi hieman peltoa ja rakennettiin sauna, lampola, navetta sekä rakennuksista kookkain, riihi. Torpan vuokrasopimuskin saatiin kuntoon, ja näin Koverosta tuli kruununmetsätorppa, valtion mailla sijaitseva vuokratila. Vuokra maksettiin joko rukiina tai päivätyönä, taksvärkkinä.
      Saunarakennus perustettiin myös tolppien päälle ja se tapahtui sahaamalla saunan perustusten sisällä olevat puut poikki  sopivista paikoista poikki. Nämä kannot kestäisivät sen  kymmenen vuotta  joka oli lasketu hakkuita piisaavan tällä alueella. Saunan paikka oli puron  päässä jossa oli pieni lampare. [easy2map id=”12″] [easy-media cat=”68″] Sahdin teko oli paikallinen tapa ja sitä tehtiin viljanpuinnin päätteeksi. Maija laittoi sahdin käymään ja viikon päivät sen valmistumista täytyi odottaa. Roustolle tämä sahtihomma oli  mieluinen yllätys, koska oli sinä vierähtänyt jo viikko poikineen ilman päihdyttävää juomaa Ikaalisten korvessa vasaraa paukutellessa. Maija  sanoi miehille että sahdin valmistumisen aamuna hän käskee syömään suolaa jotta olisi varmasti kova jano sitten iltasella.   Kalle Päätalo Jaulin metsäkämpän saunarakennuksen paikka Liesijoki- Kalle Päätalon maisemissa Kalle Päätalon maisemissa -Jaulin kämpillä sillan alla. Urpulan lauluseurat Maija oli aamulla käskenyt miehiä suolan syöntiin ja Rousto Villen ilme alkoi kirkastua kertaheitolla. Illalla ruuan jälkeen Maija kantoi pöytään  kannullisen sahtia ja joka miehelle lasin nokan eteen.

Jaulin kämppä
Jaulin kämppä Kalle Päätalo

Kalle hakee lähimetsästä kaksi sangollista puolukoita ja niitä alkaa puhdistamaan puhdistuslaudan avulla Maija seuranaan. Muut sahdinjuojat tyhjäävät sahtitynnyriä ihan tosissaan. Seuraavana aamuna oli Rousto rantusti puhuteltava ja päässä jyskytti tuhannen vasaraa ja paskat oli tullu housuun. Siinäpä oli työmaalla touhua kun lutrasi lammessa  puutikun kanssa  alushousuja putsaten. Urpulan   kärrytielle johtavalta polulta oli aamulla löydetty 10 metriä pitkä paska ja sen oli isäntä itse mitannut. Epäillykset kääntyivät  Rousto Villeen. Ei meinannut naurusta tulla loppua  tuota asiaa pirtissä puidessa. Kuukauden päivät rakensivat Ikaalisten korvessa Kalle Päätalo ja Ville Lahtinen kämppäkartanoa ja vihdoin oli aika käydä kotona Tampereella  vaihtamassa paitaa. Kalle oli kerännyt valtavat määrät puolukkaa lähimetsistä ja  se laatikko jonka Kalle  teki työmaallaan puolukkalootaksi painoi survottuine puolukoineen 85 kg. Kauppias oli sen punninnut. Onneksi Kallen ei tarvinnut itse kantaa laatikkoa kaupalle vaikka sen yksin varastosta pihamaalle kantoikin.,  hevospelillä se valtavan kokoinen laatikko rahdattiin sinne kauppaan josta se nostettiin linja-auton katolle ja matka kohti Tamperetta alkoi. Lieneekö tässä se kauppa josta  linja-auto nouti matkalaiset?  Kumpi vai ei kumpikaan? http://urly.fi/9Ws http://urly.fi/9Wt     [easy2map id=”13″] Mahtavina nousivat suuret mäet linha-auton edessä ja joutui siinä matkamieskin välillä antamaan työntöapua  auton takapuskurista tuuppaamalla. Tuolloin oli vielä autoissa häkäpyttyjä ja pilkkeitten voimalla sitä mennä huristeltiin eteenpäin, milloin kovempaa ja joskus taas auto seisahtui odottelemaan korjausta, joko rengas puhkesi tai moottoriin tuli jokin vika. Kalle Päätalo, Viskarinkatu 1, Alli Kuusinen. Tampereen rautatieasemalle saavuttaessa oli löydettävä kyyti tuolle suurelle marjalootalle jolla oli leveyttä puolisen metriä. Taksikuski lupasi kyyditä Kallen puolukat Messukylään, mutta nähdessään tuon lootan meinasi pirssimies paiskata oven autostaan kiinni ja jättää Kallen kyydittä. Loppujen lopuksi marjat saivat paikan taksin takapenkiltä ja kohta olikin jo kirkonmäki näkyvissä ja Kuusisen Allin talo.

Alli Kuusinen: Kalle Päätalon vuokraemäntä

Kallen suunnitelmissa oli salaa viedä puolukat yläkertaan koska Kuusisen Alli oli viimeksi käynyt vuokralaisten puolukka varastolla kahmimassa  puolukoita ukille tämän tästä.  Alli oli kuitenkin kuullut auton äänen ja ihmetellyt tuota suurta laatikkoa ja nyt oli tenttaamassa mitä siinä laatikossa oikein oli. Pakkohan siinä oli Kallen tunnustettava ja kerrottava laatikon sisällöstä. Siinä purkautui perkeleet moneen kertaan Allin suusta  ja  särähti Kallen korvaan  tuo karkea kielenkäyttö kuukauden poissaolon jälkeen.

Kalle Päätalo ja Helvi Ojala (Laina Päätalo)
Kalle Päätalo: Messukylän osuuskauppa

[easy2map id=14] Messukylän osuuskaupan sijainti kartalla (Kauppa purettu)

Kalle Päätalo: Viskarinkatu 1 Kuusisen talo

Kalle Päätalo kertoo

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kalle_paatalo_kertoo_7418.html#media=7419

Päätalo, proosan puurtaja

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/paatalo_proosan_puurtaja_17887.html#media=17892 Laina oli istuttanut Eetin kanssa rintamamiestontille omenapuuntaimia. Perunapelto oli noukittu ja potut odottivat Kuusisten kellarissa pottukattilaan pääsyä. Kalle Päätalo, Kirvestie 22, Päätalopuisto. Kalle Päätalo, Kirvestie 22.

Kalle Päätalo: KIrvestie 22
Kalle Päätalo: Kirvestie 22
Kalle Päätalo: KIrvestie 22
Kalle Päätalo: Kirvestie 22
Kalle Päätalo: KIrvestie 22
Kalle Päätalo: Kirvestie 22
Kalle Päätalo: KIrvestie 22
Kalle Päätalo: Kirvestie 22
Kalle Päätalo Kirvestie 22
Kalle Päätalo Kirvestie 22

Sunnuntai saapui taas Kuusisten yläkertaan ja Kallen oli pakattava reppunsa, joka oli  lähes ratkeamis pisteessä. Laina pelkää että Kalle ratkeaa ryypyttelemään korvessa ja siitä jaksaa taas muistuttaa. Kallea moinen paimentaminen alkaa vituttaa ja käy turmelukseen. Kalle toi Urpulaan kotoaan polkupyörän ja leppalampun johon lisäksi kaksi puolikasta pulloa valopetroolia. Nyt alkoi Kalle Päätalolla kissan päivät. Oli siinä mukava lukea ja raapustaa paperille laskutehtäviä harjoituskirjasta. Urpulassa oli myös oma öljylamppu, mutta sitä käytettiin vain hyvin nuukasti koska oli vaikeuksia saada lamppuun tuota  tärkeää öljyä. Muistot palauttavat Kallen hetkeksi Kallioniemen  pirtiin ja siihen lukemisen tuskaan jonka nin usein Hermanni katkaisi tuskaisilla puhalteluillaan. Herman Päätalo jaksoi aina muistutella joutavoinnista ja siitä että nyt nukkumaan ja lamppu sammuksiin.

Herman Päätalo (Herkko) kuvassa oikealla (Kallioniemi)

Hermanni  sanoi Kallelle monet kerrat että tee ne kynähommasi aamulla samaan aikaan kun hän keittää kahvia niin  saa rauhassa yöllä nukkua. Lieneekö pelkän  kynän  ja paperin ääni niin kova ollut etteikö Herkko saanut nukuttua. Olihan tukkikämpillä kova kuorsauksen jytke jatkuvasti käynnissä savotoilla ollessa. Kalle alkoi nousta aamusella 3-4 aikoihin  ylös  ja ratkomaan kirjeopiston tehtäviä. Kallella oli pään sisällä ihmeellinen herätyskello ja aina se näytti pelaavan. Tulitikku oli raapaistava ja kellosta aika katsottava. Kirjeopiston tehtäviä palauttaessa oli sinne merkitty huomautuksia opettajien toimesta. Palautus kirjettä  lukiessa Kalle sai huomata ettei kaikkea kannata tehdä pikkutarkasti ja mahdollisimman pitkinä vastauksina. Kaiken huipuksi oli kirjeopiston opettaja merkannut punakynällä lomakkeeseen”Kaytettävä lyijykynää” Kallehan tuhersi mustekynällä ja yritti näyttää näin osaamistaan ja taitojaan.

Rousto Ville( Ville Lahtinen)

Kova ja jopa yltiöpäinen työtahti saa Rouston käden kramppiin ja Kallen on se vedettävä oikoiseksi. Ville on ollut puhumaton ja muutenkin pahalla tuulella niin työssä kuin kortteerialossa. Tästä suivaantuneena Kalle päättää näyttää työssä jonka hänkin osaa kuinka se vasara paukkuu ja lauta menee vauhdilla kattoon kiinni.

Ville ei pysy Kallen vauhdissa ja joutuu luovuttamaan ja näin se pattitilanne taas jälleen kerran näiden herrojen kesken laukeaa.

Kalle Päätalo oli asettanut itselleen kovat tavoitteet elämänsä suhteen. Ensin täytyy päästä teollisuuskouluun ja sitten on vuorossa oman talon rakentaminen ja vasta näiden jälkeen on aika ottaa tosissaan selvää  siitä, onko hänestä kirjoittamaan.

Kalle Päätalo ja Laina

Taas Kalle pääsi “akkansa” viereen kuten hänelle Kuusisen Ukki asian ilmaisi, Kallen pumpatessa kellarissa vettä ullakon vesisäiliöön. Nyt tuo pumppaus oli helppoa verrattuna  siihen risaan pumpun rämään jota  Kallekin oli heiluttanut reilun puolitoista vuotta. Ukki seisoi samalla ärsyttävällä tavalla niskaan hengittäen kuin ennenkin ja  haukkui Rousto Villen saamattomaksi ja surkeaksi timpuriksi.

Villeä ei vaivannut krapula miesten lähtiessä takaisin työmaalleen. Ihme oli tapahtunut ja Rousto Ville oli ryypännyt vain yhden päivän. Linja-automatka sujui normaaliin tapaan, elikkä pari kertaa saivat matkustajat nousta autosta ja työntää  sitä  ylämäkeen.

Sahtijuhliin tuli kutsu. Tamperen  rakennusmiehet olivat haluttuja vieraita täällä syrjäseuduilla. Kalle ei taaskaan luvannut antautua sahdin edessä. Ville sensijaan otti kutsun avosylin vastaan ja odotti työpäivän päättymistä vesi kielellä.

Villeä kuskattiin hevosrattailla aamusella Urpulan talolle. Kalle oli turhaan illalla ja yöllä huolta kantanut sahtimiehen selviytymisestä takaisin Urpulan pirttiin.

Kovasta kankkusesta huolimatta ei Rousto Ville ole koskaan krapulaansa kotona maannut jos on ollut työpäivä seuravana aamuna tiedossa. Mahtoi se olla melkoista jyskettä päänsisällä kuunnella oman ja kaverin vasaranpauketta koko päivän kovissa tuskissa.

Kallen polkupyörän oli tuo kännikala vielä rikkonut ja se olikin nyt ajokelvoton. Toinen poljin oli vääntynyt mutkalle ja samoin oli sarvien laita.

Kallioniemen aitan kirjoituksia 2012
Kallioniemen aitan kirjoituksia 2012
Kalle Päätalo Kallioniemi: Riitun lakana 2012
Kalle Päätalo Kallioniemi: Riitun lakana 2012
Kallioniemi 2012
Kallioniemi 2012

 

 

 

 

Kalle Päätalo -Kallioniemi 2013 vanha pirtti

Kalenterissa oli lehti kääntynyt jo Marraskuun puolelle, maa  oli mustanpuhuva ja kosteutta riitti. Rakennustyömaalle saatiin viimein kaasuvalo ja kaksin kappalein. Apu oli tarpeen ja lamppu paloi alinomaan sisähommia tehdessä.

Tyrämäen tuulimyllyn sisäseinän puumerkit 2012
Tyrämäen tuulimyllyn sisäseinän puumerkit 2012
Tyrämäen tuulimyllyn sisäseinän puumerkit 2012
Tyrämäen tuulimyllyn sisäseinän puumerkit 2012

..   Päätalon Kalle>>> http://viihdefoorumi.eu/viewforum.php?f=38