Pyhä-Luoston Kansallispuisto-Matkakertomus

Pyhä-Luosto Kansallispuisto hiihtoreissu 17-22.3.2018.
On taas aika pakata laukut ja suunnata kohti pohjoista Pyhätunturin maisemiin. Lähdemme liikkeelle Perjantaina Nokialta kohti Lappajärveä jossa nukumme yön yli, matkan jatkuessa taas Lauantai aamuna Pyhä-Luoston kansallispuistoon.
Hyvissä ajoin olemme saaneet itsemme kiskaistuksi sängystä ylös Lauantaina ja kohta jo auton keula osoittaa kohti Lapin maisemia. Vaimo saa toimia kuskina näin alkumatkasta.
Ajokeli on hyvä. Aurinko nousee rivakasti horisontista kohti korkeuksia.
Reilu 8 tuntia tästä saa körötellä Pyhätunturille ja olemme perillä vähän ennen viittä.

Mökki on ihan viihtyisän oloinen vaikka neliöitä on vain 40+ pieni parvi. Sukset saa pikapitoa ja luistoa pohjiinsa jotta iltalenkki sujuisi mukavasti. Lähdemme suksimaan valoladulle, koska pimeä tulee melko pian. Käymme Vuostimojärven
kohdassa kääntymässä, jossa loppuu niin latu kuin valokin. Iltalenkille tulee mittaa noin 20 km. Mukava on mennä saunan lämpöön kovan ja vauhdikkaan hiihtolenkin jälkeen.
Sauna on aika pieni kooltaan mutta löylyt ovat kosteat kun aukaisee saunan suuren ikkunan lähes auki ja heittää kiukaalle vettä jatkuvasti.

Sunnuntai 18.3.2018.

Ajellaan kohti Luostoa ja parkkeerataan auto Moitaselkä nimiseen paikkaan. Sukset kainalossa kävelemme muutaman sata metriä parkkipaikalta, jotta pääsemme ladulle.
Tänään ei ole mukana reppua eikä edes juomista. Teemme kahdenkymmenen kilometrin pikapyrähdyksen ja se kyllä menee ilman syömisiä ja juomisia kevyesti. Käymme Lampivaaralla ametistikaivoksella kääntymässä ja palaamme sieltä Pyhälammen päivätuvan kautta
takaisin. Keli on pilvinen mutta poutainen. Suksessa on hyvä luisto ja pito, joten matka joutuu tänään ripeästi. Käydään katsomassa Kuukkelin vuokratupaa joka on tässä matkan varrella lähes ladun vieressä. Ei ole yhtään asukasta tuvassa, ainoastaan suksien jälkiä
ja runsaasti lunta mökin katolla ja pihassa. Upeat on nämä lumiset maisemat! Tykkylunta on runsaasti kynttiläkuusten ja pohjoisten lyhyitten ja jykeväoksaisten mäntyjen yllä.
Kyllä luonto osaa muuttaa maisemaa eri vuodenaikoina.
Parhaat näkymät löytyy Ametistikaivoksen liepeiltä. Joutuu monet kerrat pysähtymään ja ihailemaan näitä talven lumisia maisemia. On välillä kuin taideteoksia lumesta muovailtuna.

Käymme mökissä hetken lepäämässä ja tankkaamassa energiaa jotta taas jaksamme taivaltaa uudet reissut. 16.45 on aika laittaa sukset jalkaan ja lähteä reissunpäälle. Tiaislaavulla ajattelimme käydä. Aurinko on alkanut paistamaan ja tuolta Pyhätunturin rinteen takaa se
tänne mökin pihaan hiukan vielä näkyy. Lähimmälle ladulle on matkaa 400 metriä, mutta vielä tässä vaiheessa emme tienneet missä se latu oikein menee ja miten sinne pääsee parhaiten. Nyt sitten lykimme tien laitaa pitkin 1,2 km ladulle jonka olemme havainneet autosta käsin. Hiihtelemme ensin Luonbtokeskuksen ohi ja siitä kohti määränpäätä. Lähdemme koneladulta oikealle vievälle lumikenkä/pyöräreitille. Tästä on Tiaislavulle matkaa 1,7 km. Laavulta näkyy mukavasti auringonlasku. Nyt on lähdettävä heti takaisin jos meinaa valoisan aikana ehtiä takaisin mökille.

Maanantai 19.3.2018.

Maanantai näyttäytyy sään puolesta pilvisenä ja pientä lumisateen merkkiä on ilmassa. suuntaamme suksenkärjet Pyhäjärven kierrokselle. Tulimme autolla tuohon ison tien varteen ja jätimme auton parkkipaikalle.
Tästä lähdemme hiihtelemään ja katselemaaan uusia maisemia. Heitin Bilteman 65 litran rinkan selkääni ja lastasin sinne kaiken tarpeellisen mitä tänä päivänä hiihtoreissulla
tarvitaan. Yhdessä laturisteyksessä menimme vikasuuntaan ja nyt teemme ylimääräisen vauhtimutkan Luontokeskuksen kautta. Hiihtämäänhän tänne on tultu ja muutaman kilometrin lisämatka ei liene mahdoton tehtävä.

Lumiset puut ja tuulen suhina on kulkijoiden seurana täällä tunturimaisemassa.

Karhunjuomalampi päivätupa, siellä käymme kääntymässä. Sieltä on palattava samaa latua tähän risteykseen ja jatkettava vasemman käden suuntaan kohti Pyhäjärveä. Raskasta on hiihto varsinkin tässä loppuosuudella noustessa Karhunjuomalammelle. Lämpö virtaa lihaksiin ja hiki kastelee paidan selkämystä oikein huolella. Onhan aika mukava lasketella sitten takaisinpäin ja otetaan ilo irti korkojen kanssa takaisin.

Lumiset puut ja tuulen suhina on kulkijoiden seurana täällä tunturimaisemassa.  Emme käy tuvan sisällä vaan teemme käännöksen ja palaamme samaa latua takaisin. Siinä puut vilistää silmissä kun laskettelee alamäkeen pitkät palat. Latu kiemustelee kuin käärme ja tarkkana saa olla mutkissa jotta pysyy latu-uralla. Evästauon pidämme Pyhäjärven tuntumassa olevassa laturisteyksessä. Alkaa olemaan jo takki tyhjä, joten on hyvä vähän tankata energiaa loppumatkaa varten.

Kosteat hiihtokäsineet eivät enään pitäneet lämpöä ja sen takia oli laitettava isompaa vaihdetta silmään jotta taas tarkenisi taivaltaa. Hiihtopäivä oli taas mukava ja antoisa, nyt lepäilemään ja palautumaan mökin lämpöön.

Tiistai 20.3.2018

Pääsimme lähtemään tänään aamusta Klo 10 matkaan. Heitin 65 litraisen rinkan selkään ja sinne pakkasin tarvittavat varusteet matkaa varten. Isokurun maisemille ajattelin mennä kuvaamaan, vaimon palatessa omia aikojaan ja reittejään takaisin .

Pakkasta on -11 astetta ja taivas näyttäytyy ilman pilviä tänä kauniina päivänä. Siirryn koneladulta lumikenkäreitille josta pääsee muun muassa Tiais laavulle ja lintutornille joka on Tunturiaapa nimisellä suurella suo alueella. Tiaislaavu jää oikean käden puolelle kun käännyn uralle jota myöten pääsen käymään Porolaavulla. Tässä on hienoja maisemia lumisten puiden keskellä. On vielä oma rauha ja hiljaisuus talvisen luonnon keskellä. Lumi on tehnyt puiden oksille omia
taideteoksia muotoillen ne mitä uskomattomiin muotoihin. Porolaavulla savu leijailee nuotiosta ja hiihtäjiä on kerääntynyt makkaran paistoon ja eväiden syöntiin. Tässä on hieno poroerotus paikka vanhoine harmaine aitoineen. Tässä käyn kääntymässä ja palaan samaa lumikenkäuraa takaisin. Lumi narskuu suksen alla edetessäni varsin verkkaista tahtia eteenpäin. Täytyy aika ajoin kuulostella, katsella ja ihailla tätä talvista luontoa.

Suon tullessa näkyviin käännyn vasemmalle vievälle uralle joka on vähän kuljettu ja täysin lumen peitossa. Ainoastaan siniset kepit hangessa osoittavat reitin suunnan. Ei parane poiketa reitiltä sivuun, jos ei halua kahlata yli metrisessä pehmeässä lumessa lähes vyötäröään myöten, koska kapea murtomaa suksi ei kanna hangessa yhtään vaan humpsahtaa välittömästi pohjia myöten, jos erehtyy reitistä.Urai jatkuu suon laitaa pitkin. Käännyn takaisin koska en tiedä mihin tämä lumen peittämä ura lopullisesti menee.

Tiaislaavulla vasta onkin väentungosta ja ulkomaalaista turistia ihan haitalle asti. Tässä kuvaan aikani ja häivyn hiljaisemmille maisemille, toivon mukaan. Laavulta on reilu viisisataa metriä Tunturiaavan lintutornille matkaa. Muutama maastopyöräilijä tulee vastaan ja väistän kohteliaasti nopeampia kulkijoita. Komea maisema avautuu Pyhätunturille lintutornin korkeuksista vaikka torni on aika matala. Kylmä tuuli ujeltaa ja pureva viima hiipii jäseniin maisemaa kameralla tallentaessani.

Tästä lähden suon poikki menevää uraa ja suuntaan kohti Isokurua. Onhan tässä vielä monta mutkaa ennen Isokurun alkupäätä. Lumivyöryvaara kyltti on aseteltu Isokurun ja Pyhänkasteen putoukselle menevälle reitille. Käyn kuitenkin vilkaisemassa mitä siellä näkyy, koska ei tämä alkupää ole lumivyöry vaarallista paikkaa. Hetken taivallettuani käännyn takaisin päin ja lähden kohti mökkiä. Ehdottomasti loman paras reissu oli tässä. Sai mennä pitkin polkuja rauhalliseen tahtiin eikä ollut muita kulkijoita liikaa matkan varrella.

Kalle Johannes Viita-aho

Kalle Johannes Viita-aho

09.02.1922 Lappajärvi – 04.12.1943 Salmi

Kuolinsyy muu kuin sodasta välittömästi aiheutunut (sairaus, tapaturma). Haudattu paikkaan Lappajärvi

Palvellut joukko-osastossa 27.Er.Lin.RK

27. erillinen linnoitusrakennuskomppania (Jatkosota) – 27. Er.Lin.RK
Sotapäiväkirja

Sotapäiväkirja: Kalle Viita-ahon puukotus. Merkintä sotapäiväkirjassa.

Salmi: Tapahtumat ja valokuvat 1943-44

Lappajärvi sankarihautausmaa

Sotasampo aineistot

Kalle Viita-ahon puukotus : Sotapäiväkirja

Kallen vaimo: Helvi Näyhä (Os Ahola)

Lappajärven korkko

Itsenäisyyspäivä Lappajärven hautausmaa/kirkko.

Kirkkovene 1920- Lappajärvi

Tauno Johannes Sikiö 10.06.1919 Jaakkima – 14.02.1944

Tauno Johannes Sikiö

10.06.1919 Jaakkima – 14.02.1944

Kuolinpaikka 19.SotaS

Kuolinsyy muu kuin sodasta välittömästi aiheutunut (sairaus, tapaturma). Haudattu paikkaan Lumivaara

Palvellut joukko-osastossa Käk.Skp.E Sotasampo

Suomalaisia joukkoja vetäytymässä Jaakkiman läpi 1944 SA-Kuva
Suomalaisia joukkoja vetäytymässä Jaakkiman läpi 1944 SA-Kuva
SA-Kuva Jaakkiman kirkko
Linnoitusmiehiä perunan kaivuussa Jaakkimassa Syyskuu alku 1944 SA-Kuva
SA-Kuva Linnoitusmiehiä perunan kaivuussa Jaakkimassa Syyskuu alku 1944
Jaakkima 1944 SA-Kuva
Evakkojuna 1944 Elokuu SA-KUva

Kansa taisteli -lehtien artikkelit, jotka mahdollisesti liittyvät paikkaan Jaakkima

Näköala Jaakkimasta valtauksen jälkeen. Taka-alalla kirkko, kansakoulu ja kansanopisto. SA-Kuva.

 

Lumivaara 1939-44 Tapahtumat/Valokuvat

Lumivaaran sankarihautausmaan kartta

Lumivaaran sankarihautausmaa

 
www.lumivaara.fi
Lumivaaralaiset sankarivainajat

Lähde: Lumivaaran kirkonkylä Kumola

Kaatuessaan tai kuollessaan Lumivaarassa kirjoilla olleiden kokonaistappiot vuosien 1939-45 sodissa olivat Sota-arkiston tietojen mukaan 143 miestä. Heistä 100 on haudattu tai siunattu Lumivaaraan. Lisäksi entisinä lumivaaralaisina 8 Jaakkimassa syntynyttä, muualla kirjoilla ollutta ja 2 muualla syntynyttä ja muualla kirjoilla ollutta on haudattu Lumivaaraan. Muualle haudattiin tai siunattiin 43 lumivaaralaista. Vuonna 1952 julkaistussa Lumivaara-kirjassa sankarivainajien määräksi todetaan 156 miestä ja 1 ilmapommituksessa kuollut nainen. Lumivaaralaisiksi on laskettu edellä todetut 10 Lumivaaraan haudattua kaatunutta sekä 10 Lumivaarasta lähtöisin ollutta, muualla kirjoilla ollutta ja asunutta henkilöä. Lumivaara-kirjasta sen sijaan puuttuu 7 Lumivaarassa kirjoilla ollutta, Lumivaarassa tai muualla asunutta kaatunutta tai sodan seurauksena kuollutta henkilöä. Yhteenvetona voidaankin todeta, että Lumivaarassa kirjoilla olleita ja Lumivaarasta lähtöisin olleita sodan uhreja oli 163 miestä ja 1 nainen.

Seitsemisen Kansallispuisto matkakertomus 21.4.2017

Retkivalmistelut

21.4.2017

Päätin lähteä retkeilemään Seitsemisen Kansallispuistoon  kevään kynnyksellä. Heräsin hyvissä ajoin seitsemän jälkeen. Näytti keli verraten hyvältä näin aamutuimaan. Aurinko pilkisteli pilven raosta ja lämpömittari kuroitteli plus asteita.

Säätutkasta kun katsoin tilannetta, näkyi siellä kuurosateita tulevan! Nokialla alkoi tummat pilvet vyöryä järven päälle juuri kun aloittelin repun pakkaamista. Lunta sieltä taivaalta satoi ja hetken päästä taas vettä oikein kaatamalla. Kyllä sää on taas oikukas! Ylöjärven puolella aurinko paistoi.

Seitsemisen Kansallispuisto: Luontokeskus

Seitsemisessä aurinko paistaa

 Seitsemisen luontokeskuksen pihassa olin kymmenen jälkeen. +2 astetta näyttää mittari luontokeskuksen grillikatoksen seinällä. Retkikartta: seitsemisen Kansallispuiston luontokeskus

Kävin ensin luontokeskuksessa katselemassa ja ihmettelemässä luontovalokuvia ja täytettyjä eläimiä.Haen autosta täyteen pakatun repun(13kg) ja lähden Runokangas reitille, joka lähtee luontokeskuksen pihasta ja kiertää Pakkulakankaan ja Ahvenlammin sivua takaisin luontokeskukselle. Tämä polku on kahden kilometrin mittainen. Retkikartta: Runokangas reitin alku

Paikoitellen polku on jäinen ja märkä. Ahvenlammin takareunalla kaksi joutsenta nostelee pitkiä kaulojaan ollen jatkuvasti valppaina.Lampi on umpijäässä. Retkikartta: Joutsenet lammella

Otan Sony AX100E 4K videokameran laukusta ja yritän saada mahdollisimman heilumatonta videokuvaa joutsenista ilman jalustaa. Jalustaa en näillä reissuilla mukanani raahaa. Täytyy vain yrittää hakea erilaisia tukipisteitä käsille ja kameralle.

 Aurinko menee taas pilveen ja heti tuntuu ilma viilenevän. Välillä taas sataa hiukan rakeita, mutta parempi pieni raekuuro kuin vesisade.

Metsää seitsemisessä

 

 

Tuolta polun mutkan takaa ilmestyy kaksi koiraa. Tulevat nuuskimaan retkeilijää. Koirien perästä tallustelee mies, joka komentaa  näitä tulemaan luokseen. Kello kärkkyy jo yli kaksitoista kun saavun autolle. Tunnin verran sain aikaa kulumaan kahden kilometrin vaellukseen. Onneksi riittää valoisaa pitkälle iltaan, joten kiirettä ei ole.

Koveron torpalla on mukava keitellä teetä

Ajan autolla Koveron Kruununmetsätorpalle ja keittelen siellä teetä. Bilteman retkikeitin on nyt ensimmäistä kertaa käytössä. Retkikartta: Koveron Kruununmetsätorppa
Vähäinen vesimäärä kiehuu hetkessä, vaikka kova puuskainen tuuli sammuttaa liekin muutamia kertoja.(kaasun virtaus oli liian pienellä) Kuvauskalustona on kolme kameraa. Hero4 kameralla teen äänitukset pienen nappimikrofonin avulla. Sony 4K videokameralla kuvaan retken yksityiskohtia. Hero5 Black kamera on kiinni GoPro Karma gimbaalissa. Karma pitää kameran vaakatasossa kolmeen suuntaan. Karma gimbaalin yksi puute tulee esiin juuri äänessä! Kotelo peittää yhden kolmesta mikrofonista ja ääni kuuluu kuin kaivosta. Puutteista vielä sen verran mainitsen että, Karman ohjelmisto ei toimi toivotulla tavalla! Täytyy odotella ohjelmistopäivitystä Gopro insinööreiltä, koska esim horisontti joskus menee vinoon!

Koveron torppa: Seitsemisen kansallispuisto

Koveron kaivosta olisi saatavilla vettä, joka on keitettävä ennen käyttöä. En viitsi vinssata puolta litraa vettä jonka tarvitsen teehen. Kaivon kannella istuessani kurvaa volvo pihaan ja siitä astuu ulos nuorehko mies. Luulee minua metsähallituksen mieheksi, mutta pettyy kun olenkin vain tavallinen retkeilijä. Oli ilmeisesti sopinut tapaamisen Koverolle Seitsemisen huoltomiehen kanssa. Sen verran on keli kalsea että joudun kaivamaan fleece takin repusta ja laittamaan sen päälle.
Kello on käynyt jo yli yhden kun heitän repun selkään ja suuntaan takaisin autolle joka on Koveron parkkipaikalla. Yhden retkeilijä miehen näin kulkevan torpan läpi. Oli matkalla Liesijärven laavulle. Sanoin tulevani samaan paikkaan.
Ajan autolla Multiharjun P-paikalle ja suuntaan sieltä Aarnipolulle
Kello 13:38.

Jättiläispetäjät kurkottavat kohti korkeuksia Multiharjulla, kelopuiden reunustaessa polkua

Multiharjua kiertävä Aarnipolku on 1,8 km mittainen. Kuljen 0,7 km harjun itäistä polkua pitkin ja seuraavasta risteyksestä oikealle. Multiharjun aarnimetsä on suojeltu 1910. Vanhimmat petäjät ovat lähes 400 vuotta vanhoja kilpikaarnaisia jättiläispuita. Vanhoja metsäpalon jälkiä on havaittavissa suurten mäntyjen tyviosissa. Muutama suuri haapa kurkottaa korkeuksiin kuusikkovaltaisessa metsässä. Suuret kelopuut reunustavat polunvartta luoden maisemaan vanhan metsän ilmettä. Keloja on mennyt nurin, osan jäädessä konkeloon suurten kuusien kanssa. Maassa makaa kelopuita ja myrskyn kaatamia mäntyjä ja kuusia. tarjoten pieneliöille pesäpaikkoja ja elintilaa. Luonnontilainen metsä on paljon mielenkiintoisempi tutkimusmatkan kohde verrattuna talousmetsään.Retkikartta: Seitseminen Multiharju

Liesijärven laavulle on Multiharjulta 6 km taivallettavaa

Vastaan tulee polkuristeys. Harjun laitaa kulkemalla pääsee Koverolle ja oikean käden suunnasta löytyy polku joka vie kohti Liesijärven laavua. Karttaa ei minulla ole kädessä, muistin väärin polut ja lähdin Koveron suuntaan! Polkuristeyksissä on nähtävillä yleiskarttanäkymä, mutta siitäkin huolimatta kuljin hiukan harhaan, muutaman sata metriä ja huomasin virheeni. Ei auttanut kuin kääntyä ympäri ja suunnata oikealle polulle. Pitäisi keskittyä enemmän siihen yleiskarttaan kuin hatariin muistikuviin jostain polun pätkästä.
Hikeä alkaa pukkaamaan paidan kostuessa hartioilta. 600 metriä on matkaa seuraavaan risteykseen josta jatkan suoraan kohti Haukilampi Pitkäjärvi suuntaan. Oikealle menevää reittiä pitkin pääsee myös Liesijärven laavulle(5,2km) josta tulen takaisin. Kello on 14:23 kun kuvaan suurta kelopuuta. Tästä ei ole pitkä matka Seitsemisjoen sillan polkuristeykseen. Joella on leveyttä pari metriä ja vesi on synkän tummaa, virraten verkkaisesti. Kello on 14:40. Haukilammelle 1.1km vasen suunta. Jatkan tästä oikealle Seitsemisjoen yli kohti Pitkäjärveä. Kyllä täällä risteyksiä ja polkuja riittää! Kaksisataa metriä ja taas tulee polkuristeys vastaan. Pitkäjärvelle on matkaa 1.4 km tästä vasemmalle, oikealle menevää polkua pääsee Tulusmäelle, suuntaan josta tulin.
Tämä on polku jota voi ajaa maastopyörällä Hirviharjulle ja siitä eteenpäin Pirkan taival reitistöä pitkin.
Pitkäjärven ja Tulusmäen suunnasta tultaessa puuttuu opasteet Haukilampi/Kovero reitistä., menee vain polku ilman kylttejä!
Tästä kohtaa neljäsataa metriä ja uusi risteys. Pitkäjärven kämpälle pääsee jatkamalla suoraan. Käännyn oikealla Tuulimäen suuntaan eteläkierros reitistölle. Kyltissä lukee Saari-Soljanen 6,2 km.
Tästä saa taivaltaa 2,2 km seuraavaan risteykseen. Nyt sitten tulee tämä risteys jossa joutuu vähän miettimään jos ei ole tarkkaa karttaa kourassa. Suoraan johtava polku on hiihtoreitti ja oikealle menevä polku menee Saari-Soljaselle ja Liesijärvelle.
Jos menee tuota hiihtoreittiä pitkin niin sitäkin pääsee Liesijärvelle, kunhan kääntyy oikealle polun tullessa tielle.
Kohta tulee tie vastaan josta Liesijärvelle on matkaa 1,7 km. Tätä tietä voi ratsastaa hevosella ja tietysti ajella maastopyörällä.
Jos tästä kääntyy oikean käden suuntaan niin vastaan tulee Liesilammi (1,4km) ja myös Liesijärven laavu.
Polku on mukavan pehmeä kulkea ja aurinko taas hetken paistaa. Saavun Liesijärven laavun maisemiin hiukan ennen neljää. Käyn kurkkaamassa polun vasemmalla puolella olevaa ladon raatoa ennen laavua. Lato makaa kyljellänsä rannan tuntumassa veden varassa.Retkikartta: Vanha lato

Liesijärven laavulla on tauon paikka

Seitsemisen Kansallispuiston monista laavuista yksi sijaitsee Liesijärven rannalla

Ylitän joen yli vievän sillan. Tästä on laavulle matkaa enään kaksisataa metriä. Jään hetkeksi katselemaan sillalle jokea ja maisemaa. Tämä joki laskee Liesijärvestä Liesilammin kautta Kettulammille josta se yhdistyy myllyn jälkeen Liesijokeen.Retkikartta: Liesijärven laavu

Savunhaju leijailee laavun nuotiopaikalta. Täällä on sama retkeilijä ruokailemassa johon törmäsin Koveron torpalla.
Alan valmistella omia ruokatouhuja kaivamalla repun sisältöä laavun makuualustalle. Kylmänväreet alkavat hiippailla kehoon, koska aluspaita on kostunut hiestä matkalla. Vedän Fleece takkia päälle ja etsin kaasupolttimelle sopivaa paikkaa.
Poltin temppuilee eikä tahdo luovuttaa kaasua tarpeeksi tehokkaasti. Liekki on keltainen ja lepattaa puolen metrin korkeudella. Kääntelen kaasupulloa mutta homma meinaa tyssätä heti alkuunsa. Vikahan selvisi kun aloin muistelemaan Bilteman käyttöohjetta kaasupullon käytöstä.
Kaasun käyttölämpötilan olisi hyvä olla +4 astetta tai yli. Onneksi aurinko lämmittää pulloa sen verran, että kohta alkaa kuulua tuttua kohinaa polttimesta ja vesitippa kiehahtaa hetkessä. Täytyy vain muistaa että kesäkeleillä kaasupullo täytyy pitää varjossa! Tuossa järven lahden laidassa kaksi joutsenta kyntää vettä, välillä työntäen pitkää kaulaa veden pinnan alle.

Joutsenet lipuu tyynessä rantavedessä

Heitän kiehuvaan veteen Semperin makaronia. Repusta löytyy pieni kylmälaukku jossa on valmiina tehty jauhelihakastike.
Kaikki muukin tarpeellinen, suolasta alkaen on mukana. Ruoka maistuu hyvälle, ja lisäksi teen kaksi leipää joihin sivelen reilulla kädellä voita ja parit siivut juustoa.

Liesijärven laavulla ruokatauko

17:00 näyttää kännykän kello, kun keittelen kupposen teetä laavulla. Kerään kamppeeni ja valmistaudun jatkamaan matkaa Multiharjun P-paikalle jonne on matkaa tasan 6 km. Kello on jo 17.30 ja on parasta laittaa suurempaa vaihdetta silmään tai muuten hämärä yllättää. Sammutan kytevän nuotion vedellä ja tarkistan ettei jäänyt omia tavaroita pyörimään ympäristöön.

Väsymystä ja hiertymiä jaloissa. Liesijoen mylly lähestyy

Nyt ei ole aikaa pyörähtää toisella tulentekopaikalla joka on tässä laavun lähettyvillä. Telttailualue, puuvarasto ja vessat löytyvät myös sieltä. Menee vielä alaselkä oikealta kramppiin noustessani laavun ritsiltä ylös. Koko pitkän päivän ollut reppu selässä ja lienee näin äkkiseltään selkä tottumaton pitkiin reissuihin.
Ennen Liesilammia, joen varrella, seisoo jykevä jättiläishaapa. Puulla on paksuutta niin paljon, ettei siitä ylety kädet ympäri.

Jättiläishaapa Seitsemisen Kansallispuistossa

Toivottavasti majava ei kaada tätä komeaa puuta! Majavan savottaa näkee jo tässä kohdin. Sieltä täältä on kaadettu puuta.
On se majava upottanut hampaansa myös aika paksuun haapaan, joka oli jo viime vuonna lähes kaatumassa. Nyt en sitä samaa puuta enään löydä. Liesi ja Kettulammin läpi virtaava joki on saanut päälleen uuden sillan. Entinen olikin läpi lahonnut reikäinen sillankuva. Tässä on taas majava kunnostautunut ja näyttänyt puunkaato taitonsa. Puuta on kaadettu oikein urakalla.Retkikartta: Majavan savotta

Majavan jyrsimä koivu

Majavan työmaa Seitsemisessä

Vaihdan uuden akun Hero4 kameraan jolla tallennan äänet. Jatkan matkaa Liesijoen myllylle joka on tuossa kivenheiton päässä.
Mylly seisoo edelleen ryhdikkäänä joen päällä, sammalten kasvaessa katolla. Tuossahan näkyy olevan suuri kasa päreitä valmiina odottamassa katontekijöitä. Retkikartta: Liesijoen mylly
Tämä mylly on tuotu Ruoveden Koveron koskelta tänne 1995. Tällä samalla paikalla on ollut aikoinaan saman tapainen mylly joka on siirretty jonnekkin muualle. Ainoastaan myllynkivet ovat jääneet alkuperäisinä paikoilleen.

Liesijoen mylly

Vilkaisen kelloa joka näyttää 18:21. Kylläpäs aika kuluu nopeasti! Pitkospuut ovat osittain vielä jään ja lumen peitossa. Tarkkana saa olla ettei jalka lipeä. Liesijoen siltaa lähestyttäessä kuuluu veden pauhua. Vettä riittää tässä pienessä koskessa!Retkikartta: Liesijoen silta
Tästä on matkaa 150 metriä Jokiristille, jossa on telttailualue, nuotiopaikka ja vessat. Jaulin kämpälle pääsee tästä polkua pitkin(1,9km). Jatkan suoraan kohti Multiharjua jonne on vielä matkaa. Alkaa kengän kärki hakemaan polulta kiven selkää ja juurakon mutkittelevia lonkeroita. Ei enään tahdo väsynyt jalka nousta tarpeeksi korkealle.
Seitsemisjoen lähellä, vasen jalka uppoaa polulla olevan jään läpi matalaan veteen, kengän kastuessa kärjestä. Joen vesi on korkealla ja se on noussut osittain polulle. Ylitän polun jota voi ajaa maastopyörällä. Vasemmalle Tulusmäki ja oikealle Pitkäjärvi. Jatkan suoraan kohti Multiharjua (0,7km) 19:22 saavun P-paikalle, heitän repun auton perään ja lähden kohti kotia.
Kotipihaan päästessäni on kello kiertänyt lähes täyden ympyrän. Patikointia tuli 15,5 km.
Auton kyljet on saanu kunnon rapa roiskeet matkalla. Kelirikkokausi oli pahimmoillaan hiekkateillä!

Hossan Kansallispuisto/Hossa National Park


Laukkujärven autiotupa

17.6.2017 vietetään Hossan Kansallispuiston avajaisia. Suomussalmen kunta järjestää Hossan juhlaviikon 9-18.6.2017 joten tapahtumaa tulee riittämään Hossaan liittyen.
Hossan retkeilyaluetta on kehitetty ja uudistettu rakenteita. Julma ölkky on saanut riippusillan kanjonin yli.

Hossan Kansallispuisto: Puuvarasto

Puukkojärven autiotupa


Puuvarasto Hossan retkeilyalueella

Farmarikävelykisat Nokialla

Farmarikävelykisat 13.06.2009 Nokia

——————————————————————————–
Naiset,37kg/käsi ( Matka ) ( aika )

1.Marjut Lausti 112,84 Metriä. 1.48,034

Naiset,52kg/käsi

1.Noora Koivisto 111,36 Metriä. 1.15,278
2.Marjut Lausti 50,60 Metriä. 45,475

Miehet,52kg/käsi

1.Vesa Viita-aho 181,66 Metriä. 1.16,529
2.Einari Moilanen 150,00 Metriä. 1.19,465
3.Mauri Pennanen 121,39 Metriä. 1.11,641
4.Pirkka Lappalainen 91,74 Metriä. 55,963

Miehet,77kg/käsi

1.Vesa Viita-aho 80,04 Metriä. 40,155
2.Joonas Pesonen 54,34 Metriä. 31,773
3.Jari Leino 53,60 Metriä. 40,288

Miehet,102kg/käsi

1.Samuli Ojala 100,12 Metriä. 1.11,844
2.Juha Ali-Tolppa 50,00 Metriä. 32,468
3.Kimmo Heino 38,45 Metriä. 42,838

Miehet,127kg/käsi

1.Kari Niemelä 28,30 Metriä. 27,843
2.Juha Ali-Tolppa 11,45 Metriä. 13,211

Samuli Ojala teki uuden Nokian ennätyksen 102kg/käsi ( 100,12 Metriä ), Tommi Suvelan ennätys viime vuodelta( 2008 ) oli 60,19 Metriä.

Nokialla kisailtiin vuosia farmarikävelyn kaupungin mestaruuksista. Risto Kauranen järjesti Nokian ensimmäiset viralliset farmarikävely kilpailut vuonna 2007. Vuoden 2008 kisajärjestäjäksi tuli pitkän linjan voimailija Kari Niemelä.

 

Hossan Kansallispuisto/Hossan retkeilyalue-Matkakertomus

Matkakertomuksia Hossasta> Klikkaa tästä
Matkakertomus: Hossan Kansallispuisto/ Retkeilyalue 2016 kesä.
2.7.2016 Lauantai Hossa: Upea järvinäkymä avautuu vuokramökin ikkunasta Hossanjärvelle. Hossan Lumo mökkikylä on rauhallinen ja viihtyisä paikka viettää lomaa.

Sää on helteinen (+24) ja aurinko pilkistelee pilvenrakosista, kellon ollessa yli kolmen iltapäivällä saapuessamme Hossaan.
Retkikartta: Hossan Lumo leirintäalue

Ensimmäisenä on saatava ruokaa ja vasta sitten säntäämme polkuja tamppaamaan. Illan retki suuntautuu Luontokeskuksen maisemiin jonne on matkaa noin 5 km.

Maisema avautuu Hossanlahdelle
Maisema avautuu Hossanlahdelle

Hossanlahdenharju nousee järvenpinnasta korkealle kohoten, puristuen kahden järven väliin. Hienoa näkymää tarjoilee harjun mutkitteleva polku. Näitä polkuja on useita jotka kulkevat tämän harjun pituussuunnassa. Jotta pysyy kartalla, täytyy sitä lukea jatkuvasti, että ei harhaile väärille urille polkujen risteillessä eri suuntiin.
Retkikartta:Kylmäperän polkuristeys

Kylmäperän polkuristeyksessä tämä kartanlukuvirhe sitten tapahtuu ja menemme vika suuntaan. Hetken talsittuamme alan ihmetellä vasemmalla puolella avautuvaa pientä pitkulaista suota, jota ei ole merkitty kartan kohtaan jossa arvelemme olevamme.

Retkikartta:Pitkulainen suo

Kuljemme vielä hetken polkua.
Kaivan repusta suuremman karttalehden 1:25000 ja sitä silmäillessä huomaan meidän kulkeneen harhaan. Nyt on otollinen hetki hyttysten ja mäkäräisten iskeä kartanlukijaan koko joukkueen voimin, käsien tehdessä huitovia ja äkkinäisiä liikkeitä, yrittäen saada edes muutaman syöpäläisen nujerrettua.

Retkikartta:Kartanlukuhetki

Mäkärät ja muut lentävät ötökät täyttävät ilmatilan ja tunkevat iholle, on koottava kamppeet ja lyötävä reppu äkkiä selkään, välttyäkseen inisijöiden pistoilta ja puremilta. Suunta takaisin Kylmäperän polkuristeykseen ja siitä kohti Keihäslampea. Harjulla käy tuuli joka pitää hyttyset loitolla, vain muutaman paarman kierrellessä näin helteisellä kelillä, yrittäen iskeä vaeltajan paljaisiin kohtiin.
Retkikartta:Näköalapaikka

Keihäslammella on tulipaikka upealla paikalla järven ja lammen välisellä kapealla kannaksella. Tästä käännymme takaisin kohti Hossan leirintäaluetta, kokonaismatkan ollessa 14,2 km. Matkan kohokohtina voisi mainita kahden kurjen näkeminen Seipiniemessä.

hossan-kansallispuisto-retkeilyalue-2

hossan-kansallispuisto-retkeilyalue-3

hossan-kansallispuisto-retkeilyalue-4

hossan-kansallispuisto-retkeilyalue-5

hossan-kansallispuisto-retkeilyalue-6

Hossa 3.7.2016 Sunnuntai
Aamu alkaa auringon paisteella, helteisen ilmamassan tulvahdellessa vastaan kurkatessani ulos mökin ovesta.
Ei lämmin luita riko, kuuluu vanha sananparsi. Vaellukseen helteinen keli ei ole paras vaihtoehto. Päivän retki suuntautuu Hossan Lounatkoskelle, jossa on nähtävyytenä vanha mylly.

Laukkujärven autiotupa
Laukkujärven autiotupa

hossa-lihapyorre-lounatkoski-1

hossa-lihapyorre-lounatkoski-14

Myllyssä on aikoinaan myllynkivet pyörineet vastakkain, jauhaen jyviä, pullan ja rukiisen leivän raaka-aineeksi. Uittomiehet ovat tässäkin koskessa tehneet raskaita vuoroja, tukkien sekamelskassa keksiä heilutellen ja ehkäpä lauleskelleet tukkilaislauluja, työn hiljaisemmassa vaiheessa.
Lounatkosken päähaarassa vesi velloo kuohuten, villinä ja vapaana, vaahtopäiden pärskiessä uoman vedenalaisiin kivikoihin. Sivuhaarassa vesi virtaa verkkaiseen tahtiin vedenpinnan ollessa niin matalalla, että uoman toisella laidalla voi astella kivien selkämystä pitkin kuvaamaan tätä sivu-uomaa. Pahimpina kevättulva aikoina sivuhaaran sillan kansi on veden peitossa ja kumisaappaat on silloin parasta pitää jalassa.
Retkikartta:Lounatkosken mylly

hossa-lihapyorre-lounatkoski-2

hossa-lihapyorre-lounatkoski-3

hossa-lihapyorre-lounatkoski-4

hossa-lihapyorre-lounatkoski-5

hossa-lihapyorre-lounatkoski-6

hossa-lihapyorre-lounatkoski-7

hossa-lihapyorre-lounatkoski-8

hossa-lihapyorre-lounatkoski-9

hossa-lihapyorre-lounatkoski-10

hossa-lihapyorre-lounatkoski-11

hossa-lihapyorre-lounatkoski-12

hossa-lihapyorre-lounatkoski-13

Jätämme kosken pauhut taakse, matkamme jatkuessa autolla Lihapyörteen parkkipaikalle.
Retkikartta:Lihapyörre parkkipaikka

Lihapyörre sijaitsee Laukkujärven lähellä, Somerjoen kyljessä. Kohti Laukkusalmea. Leveää hiihtouraa pitkin on helppo kävellä. Toinen reitti kulkee Somerjokea seuraillen, Laukkujärven vieritse kulkien.

Retkikartta:Laukunsalmi silta

hossa-taukopaikka-kahvia

Laukkujärven autiotupaa kohti menevä polku
Laukkujärven autiotupaa kohti menevä polku
Laukkujärven autiotuvalle vievä risteys
Laukkujärven autiotuvalle vievä risteys
Laukunsalmi
Laukunsalmi
Laukunsalmi
Laukunsalmi

Laukkujärven autiotupa näkyy tuolla salmen takana. Kämpässä käymme vierailemassa, kunhan olemme taivaltaneet ensin kierroksemme, palaten takaisin Laukkujärven autiotuvan kautta.
Laukunharjun kautta matka Suottavirralle, Suottaperän kautta kohti Puukkojärven autiotupaa. Saa hetken polkua taas tallata ennenkuin Puukkojärven tupa on näkösällä.
Maisemat ja keli, kumpikin on kohdallaan, eikä hyttysiä ole juurikaan näkyvissä, mitä nyt jokunen paarma pöristelee satunnaisesti, yrittäen iskeä leukansa kulkijan paljaisiin paikkoihin.
Retkikartta:Laukunharju

Reilu puoli kilometriä Suottavirran jälkeen pidämme tauon, korkealla harjulla, josta avautuu hieno näkymä Syvä Suottajärvelle, harvahkon mäntymetsän keskeltä.

Retkikartta:Taukopaikka

Kulkusuunnastamme lähestyy mies, taluttaen maastopyörää, polun käydessä hankalaksi ajaa jyrkkyyden ja kivikkoisuuden johdosta. Siinä vaihdetaan kuulumiset puolin ja toisin, miehen jatkaessa matkaansa kohti Luontokeskusta. Harvassa ovat muut kulkijat olleet Hossan tulevassa Kansallispuistossa.
Seuraavaksi tulemme Suottajärven telttailualueelle, jossa riittää hyviä teltanpaikkoja vaikka kuinka paljon. Tästä jatkamme kohti Puukkojärveä.

Retkikartta:Suottajärvi tulentekopaikka

Puukkojärven autiotupa on pieni, mutta tarkoituksenmukainen väsyneelle retkeilijälle joka kaipaa yösijaa. Tässä ei kauaa viivytä, koska taivas näyttelee sateen merkkejä, tuulen alkaessa voimistua ja sadepisaroiden tunkiessa iholle. Nyt on aika laittaa takkia päälle, ilman viilennettyä hetkessä helteisestä kelistä sadekelin koleuteen.
Vaelluskenkä imee hetkessä kosteutta kanervien ja mustikanvarpujen reunustamalta polulta, kengän ollessa kohta litisevän märkä.

Retkikartta:Puukkojärven autiotupa

Puukkojärvi autiotupa
Puukkojärvi autiotupa
Puukkojärvi autiotupa
Puukkojärvi autiotupa

Sadekuuro menee ohi nopeasti ja kohta näkyy Laukkujärven autiotupa, jossa ei näy muita retkeilijöitä, jos ei oteta huomioon maastopyöräilijää, joka tulee vastaan autiotuvalle menevässä risteyksessä, suuntanaan Lihapyörteen parkkipaikka.
Nyt alkaa olemaan ilmapiirissä havaittavissa hiukan kiristymisen merkkejä, ykkösvaeltajan tuskaillessa märkien vettä tirskuvien vaelluskenkien kanssa. Kämpältä pikamarssia kohti autoa ja Hossan Lumo leirintäalueelle toipumaan päivän rasituksista.

Retkikartta:Laukkujärvi autiotupa

Laukkujärvi autiotupa
Laukkujärvi autiotupa
Laukkujärvi autiotupa
Laukkujärvi autiotupa
Laukkujärvi autiotupa
Laukkujärvi autiotupa
Laukkujärvi autiotupa
Laukkujärvi autiotupa
Laukkujärvi autiotupa
Laukkujärvi autiotupa
Laukkujärvi autiotupa
Laukkujärvi autiotupa

Hossa: 4.7.2016 Maanantai
Retkikartta:Pitkähoilua parkkipaikka

Opastetaulua Pitkä-Hoilua
Opastetaulu Pitkä-Hoilua

Heti lähdössä alkaa sataa tihuttaa, mutta se loppuu heti alkuunsa, eikä kastele päällysvaatteita. Sateenvarjon joudun kaivamaan siltikin, koska kamerat eivät sadetta kestä, pienen vesipisaran tehdessä kameran linssissä tuhrua.
Hoiluansärkällä on mukava tallustella ja katsella järvimaisemaa särkän molemmin puolin, särkän puristuessa kapeimmalta kohdalta noin 30 metrin levyiseksi. Tästä kapeikosta kanootti/ vene on helppo nykäistä Pitkä-Hoiluan tai Ala-Valkeaisen puolelle, riippuen kummalla järvellä itse on.

Retkikartta:Hoiluansärkkä

Hoiluansärkkä
Hoiluansärkkä

Upea paikka ihastella kelopuita, suuria petäjiä ja järvimaisemaa Hoiluansärkällä. Matka jatkuu Kokalmuksen tulipaikalle, joka sijaitsee Kokalmusjärven rannalla. Vielä ei ole tarvetta syödä eväitä, eikä levähtää, odotellaan vielä hetki ja nautiskellaaan maisemista. Hyvä uimapaikka, pitkä hiekkaranta, mutta ei nyt houkuttele, kelin ollessa vajaa 15 astetta plussalla.

Kokalmus puro
Kokalmus puro
Kokalmus puro
Kokalmus puro
Kokalmus tulentekopaikka/niemi
Kokalmus tulentekopaikka/niemi
Kokalmus tulentekopaikka/niemi
Kokalmus tulentekopaikka/niemi
Kokalmus tulentekopaikka/niemi
Kokalmus tulentekopaikka/niemi
Kokalmus tulentekopaikka/niemi
Kokalmus tulentekopaikka/niemi

Retkikartta:Kokalmus tulentekopaikka

472 metriä ja näköpiiriin tulee Kokalmuksen porotalli, jossa ei näy ainuttakaan poroa.
Porotalli on porojen parkkipaikka, jos sääsket, paarmat ja helle piinaa. Pimeys ja viileä ilmapiiri ei syöpäläisiä miellytä. Porotalli on matala, hirsistä salvettu rakennus, jossa on poron mentävä aukko rakennuksen päädyssä.

Kokalmus porotalli
Kokalmus porotalli
Kokalmus porotalli
Kokalmus porotalli
Kokalmus porotalli
Kokalmus porotalli
Kokalmus porotalli
Kokalmus porotalli
Kokalmus porotalli
Kokalmus porotalli

Retkikartta:Kokalmus porotalli

Kohta Porotallin jälkeen alkaa kovempi sade ja ukkonen jyrähtelee jossain kaukana taustalla.
Sade loppuu melko pian ja sateenvarjon saa taas laittaa hetkeksi pois. Ennen Kokalmuksen laavua on vielä toinenkin porotalli, josta muutama poro säntää karkuun sorkat napsuen, säikähdyttäen ykkösvaeltajan perusteellisesti.

hossan-kansallispuisto-pitkahoilua-13

hossan-kansallispuisto-pitkahoilua-14

hossan-kansallispuisto-pitkahoilua-15

hossan-kansallispuisto-pitkahoilua-16

hossan-kansallispuisto-pitkahoilua-17

hossan-kansallispuisto-pitkahoilua-18

hossan-kansallispuisto-pitkahoilua-19

hossan-kansallispuisto-pitkahoilua-20

Retkikartta porotalli 2

Kokalmuksen laavulla on tauko paikallaan ukkosen jyrinän saattelemana. Ukonilma on melkein päällä, jyrinän ollessa kova. Sattuipa kovempi sade juuri tauon aikaan sopivasti.
Ilma taas viilentyy sateen aikana ja meinaa vilu tulla puseroon laavulla
istuessa ja eväitä syödessä. Jylinät häipyy johonkin kaukaisuuteen ja sadekin loppuu. Joutsenpariskunta poikineen lipuu Kokalmusjärvellä. Kaivan SonyAX100E 4K videokameran kameralaukusta ja ikuistan joutsenperheen matkaa kohti ulappaa.
Laavulle on taas löytynyt hieno paikka hiekkarannan avautuessa oikealla laidalla.

Retkikartta:Kokalmus laavu

Kokalmus laavu
Kokalmus laavu

Vaeltajien tankkaus on suoritettu onnistuneesti, jos ei puututa siihen pieneen teepussi seikkaan. Oli ykkösvaeltaja unohtanut teepussin matkasta, joka ei tietenkään koskenut häntä itseään, koska on kahvinjuoja. Noh, mitäpä näistä, teetä saan maistella sitten mökissä.
Reppu on taas laitettava pykälään ja suunnattava vaelluskengät kohti Lipposensalmen laavua. Ennen laavua on vielä Lipposenlampi tulentekopaikka, niemenkärjessä matkan varrella. Maisemia ja luontoa on mukava katsella ja kuunnella, olla rauhassa paikallaan, tarkkailla ympäristöä, pitää aistit valppaina.

Retkikartta:Lipposenlampi tulentekopaikka

hossan-kansallispuisto-pitkahoilua-31

Lipposensalmi laavu
Lipposensalmi laavu
Lipposensalmi laavu
Lipposensalmi laavu
Lipposensalmi laavu:Näkymä Lipposensalmelle
Lipposensalmi laavu:Näkymä Lipposensalmelle

Poro toljottaa Lipposensalmen polkusillalla, sännäten pakoon meidät nähdessään, vasan jäädessä toiselle puolelle. Ykkösvaeltaja on huolissaan vasan eksymisestä tänne korpeen, mutta eihän metsän eläin kotonaan eksy, mylkytän vastaan.
Hieno silta! kirkas vesi virtaa verkkaiseen tahtiin kapeassa ja matalassa salmessa.

Retkikartta:Lipposensalmen laavu

Lipposensalmen laavun vasemman puoleisen seinän vieressä puupinon päällä on linnulla pesä. Eipä tätä muuten olisi tullut huomioineeksi ellei joku olisi raapustanut päreeseen asiasta tiedotetta ja ripustanut sen päreen laavun seinään kiinni.
Pitkä-Hoilua tulentekopaikka on retkemme seuraava kohde. Nyt kohtaamme muitakin vastaantulijoita kuin nelijalkaisia otuksia. Muutama vaeltaja tulee polulla vastaan hiukan ennen tulipaikkaa. Harvassa on kulkijat Hossan Kansallispuistossa kesällä!

Retkikartta:Pitkä-Hoilua tulentekopaikka

Tulipaikka Pitkä-Hoilua
Tulipaikka Pitkä-Hoilua
Opastetaulu Pitkä-Hoilua
Opastetaulu Pitkä-Hoilua
Tulipaikka Pitkä-Hoilua
Tulipaikka Pitkä-Hoilua
Tuulenkaatoja Pitkä-Hoilua
Tuulenkaatoja Pitkä-Hoilua

Hieno retkeilypäivä vaihtelevine maisemineen. Pieni sade silloin tällöin ei ollut haitaksi, raikasti vain ilmaa!
Reitti on melko helppokulkuista polkua joka on merkitty selkeästi puihin tehdyillä maalimerkeillä.
Reissulle tuli mittaa 14,5 km ja siihen kului aikaa 4,5 tuntia.

Lapinmatkailu: Muonio Jerisjärvi 19-26.3.2016

Matkalla pohjoiseen: Nokialla käy kiivas kapsäkkien pakkaaminen. On suksea, voidetta, pipoa, hanskaa ja kaikkea muuta joka pitää muistaa ottaa pohjoisen reissulle mukaan. Käynnistämme auton Perjantai iltana ja suuntana on välietappi/yöpaikka Lappajärvellä. Lauantaiaamuna aikaisin ylös ja Opel Astran nokka kohti Muonion Jerisjärveä jossa meitä odottaa vaatimaton vuokramökki. Ajokeli on ihan hyvä ja matka taittuu jouhevasti, jos ei huomioida vaimon migreenikohtausta kesken matkan.
Olin laittanut aamusella ruokatermokseen satsin hernekeittoa ja siitä nyt kauhoin lusikalla suuhun pahimpaan nälkään kuumaa soppaa. Vaimolle ei ruoka maittanut ja hän jatkoi toipumista auton takapenkillä vaaka-asennossa.
Perille päästiin mökin pihaan

Mökin paikka retkikartalla

Yleensä olemme Jeriksellä käydesssämme vuokranneet erään järjestön mökkiä, mutta nyt oli varauskirjat ääriänsä myöten täynnä ja oli vuokrattava toinen tupa. Kylläpäs oli lunta kovasti tienpenkoissa, reilu metri. Ihmettelimme mökin pihassa ollutta autoa, mutta siitä huolimatta astelimme etsimään avainta joka piti olla laitettuna tiettyyn paikkaan.
Suksetkin oli valmiina hiihtäjää odottelemassa mökin kuistilla. Avainta ei vaan löytynyt vaikka kuinka paikkoja käänsi nurin. Sisälle mökkiin ikkunasta kurkatessa näkyi siellä laukkuja lattialla, viinilasit pullo ja katettu pöytä.
Täällähän on jo asukkaita, vaikka ketään ei näkynyt sisällä! Ollaanko tultu väärälle mökille? Mitä ihmettä! Siitä hipsimällä autolle ja soitto mökin vuokraajalle. Alkoi tässä vaiheessa pukkimaan tuskanhikeä ja muutama kirosanakin pääsi ilmoille.
Oli mökki vuokrattu kahdelle samaan aikaan, tosin vuokraaja oli merkinnyt meille varauksen vasta viikon päästä.
Ei hätää mitään, koska saimme sijaismökin ja vieläpä viimeisen päälle varustellun alkuperäismökkiin verrattuna.


Muonio Jerisjärvi in Finland- Finnish Lapland 2016

Uusi majapaikka Jerisjärvellä!

Sunnuntai 20.3.2016 Muonio Jerisjärvi:


Muonio in Finland -Finnish Lapland- Nature Documentary series 2016

On tästä aamiaispöydästä upea järvinäkymä Jerisjärvelle. Oloksen tuulimyllyt näkyy kaukana horisontissa Keimiöniemen takaa.
Pakkanen on ollut yöllä kireää mutta lauhtuu auringon noustessa. Suksen voitelua, pikapidolla ja luostolla mennään täällä erämaassa. Teetä ja kahvia termokseen, eväsleipää runsaalla voikuorrutuksella, siinä on hiihtäjän eväät joilla jaksaa jurnuttaa niin ylämäet kuin tasaiset suonreunat.
Pientä kylmänramahtelua on havaittavissa kehossa kun suksia jalkaan asettelee raikkaassa pohjoisen ilmastossa. Noh, lämpöä kyllä äkkiä kertyy kunhan on päästy sivakoimaan ladulle.
Ei näy pilviä taivaalla! Aurinko sinkoilee säteitään jotka heijastuvat valkoisenaan hohtavalta hangelta hiihtäjän kasvoille.
Päivän hiihtoretki suuntautuu Särkitunturille. Mökin pihasta sukset kohti Keimiöniemeä kiertävälle latu-uralle. Hanki kantaa hyvin suksen ja hiihtäjän. Lumen pinta on paikoitellen ohkaisen jään peittämää joka raapii suksen pohjaa rutinan säestämänä. Lumen alla on myös joissakin kohdin vettä kymmeniä senttejä.
Keli on suorastaan upea, eikä tämän parempaa hiihtokeliä ole olemassa. Matka Särkijärvelle on reitin puolesta helppoa tasamaan hiihtoa järven jäällä, lukuunottamatta pientä kannaksen ylitystä matkan varrella.

Retkikartassa kannaksen ylityspaikka

Särkilompolojärven yli menee latukartan mukaan hiihtoreitti, mutta samalla reitillä näkyi pelkkää moottorikelkan jälkeä ja emme sitten oikoneetkaan tästä kohtaa.

Särkilompolojärven oikoreitti?

 

Muonio Jerisjärvi, Olos, Pallastunturi, Pallas, Särkijärvi
Muonio Jerisjärvi, Olos, Pallastunturi, Pallas, Särkijärvi

Kartanlukupaikka Särkijärveltä ampumaradan risteyksessä

Hiihto kohti olosta, Olos, Muonio Jerisjärvi, Lapland, Lappland
Hiihto kohti olosta, Olos, Muonio Jerisjärvi, Lapland, Lappland

……Oli siellä ladun varrella muitakin matkaajia joita ohittelimme.Matkaa teimme Särkitunturille Oloksen puolelta Tammikämpän kautta kiertäen. Ihan uusi reitti meille, vaikka olemme retkeilleet vuosikausia samoilla paikoilla.

Olostunturi, Olos, Muonio Jerisjärvi, Lappland, Finnish Lapland, Suomen Lappi
Olostunturi, Olos, Muonio Jerisjärvi, Lappland, Finnish Lapland, Suomen Lappi

Olos-Tammikämppä risteys

Lämpö nousee ja hikeä pukkaa! Helpon järvitaipaleen jälkeen Särkijärven ohitettua, alkaa latu vuoroittelemaan nousujen ja laskujen muodossa. Ei vielä mitään rajuja nousuja, mutta sen verran että saa ylämäessä sauvoja käytellä jo ihan huolella. Kuvaan tätä hiihtomatkaa GoPro Hero4 Black Actionkameralla. Metrisen varren päässä sijaitseva kamera tallentaa maisemaa laajakulmana 2.7K tai 4K moodilla. Vasemmalla kädellä hoitelen sauvomishommaa ja oikea käsi hallitsee kameran vartta ja koko kuvaushommaa.

Olostunturi, Olos, Muonio Jerisjärvi, Suomen Lappi, Finnish Lapland, Lappland
Olostunturi, Olos, Muonio Jerisjärvi, Suomen Lappi, Finnish Lapland, Lappland

Tunturijärvi risteys, Särkitunturille matkaa 16 km

Kyllä tulikin matkalle mittaa kun ei menty oikoreittiä pitkin! Särkitunturille vielä 16 km matkaa. Edessä on vielä pitkiä ylämäkiä ja mutkaista laskettelua jäistä latu-uraa pitkin.
Tammikämpälle vain 1,8 km ja siellä on tauko paikallaan.

Tammikämppä Olostunturi, Finnish Lapland, Lappland, Suomen lappi, Muonio
Tammikämppä Olostunturi, Finnish Lapland, Lappland, Suomen lappi, Muonio
Tammikämppä, Olos, Olostunturi, Finnish Lapland, Suomen lappi,
Tammikämppä, Olos, Olostunturi, Finnish Lapland, Suomen lappi,
Tammikämppä Olostunturilla, Muonio, Finnish Lapland, Suomen lappi, lappland, hiihtovaellusvideo
Tammikämppä Olostunturilla, Muonio, Finnish Lapland, Suomen lappi, lappland, hiihtovaellusvideo

Saapuessamme Tammikämpälle siellä oli rauhallista, vain luonnon äänet seurana, ei ainuttakaan turistia. Kämpän sivuitse virtasi joki ja siellä tepasteli koskikara laulellen omia laulujaan. Rauha ja hiljaisuus kesti vain sen pienen hetkisen, kunnes paikalle pölähti kasa hiihtoturisteja.

Tammikämppä: Retkikartta


Dipper -Koskikara- Wildlife Dokumentary

Nyt vasta ne kunnon nousut alkoivat! Pitkää jyrkkää ylämäkeä, pieni mutkainen alamäki ja taas noustiin. Latu-ura oli todella jäinen ja paikoitellen roskainen. Jyrkissä mutkaisissa laskuissa sai olla tarkkana ettei mennyt metsään, koska auratessa suksen kantissa ei ollut yhtään pitoa. Kuvaaminen ja laskettelu yhdellä kädellä oli mahdoton tehtävä! Joissain pahemmissa alamäissä asetin kameran, repun lantio ja rintahihnan alle ja näin pystyi kuvaamaan suhteellisen laadukasta filmiä.
Juuvanrovan autiotupa oli ihan tyhjä turisteista!

Juuvanrovan autiotupa retkikartalla

 

Juuvanrovan autiotupa, Finnish Lapland, Suomen Lappi, Olos, Muonio
Juuvanrovan autiotupa, Finnish Lapland, Suomen Lappi, Olos, Muonio
Juuvanrova kämppä, Finnish Lapland, suomen lappi, Hiihtovaellusvideo,
Juuvanrova kämppä, Finnish Lapland, suomen lappi, Hiihtovaellusvideo,
Finnish Lapland, suomen lappi, muonio, Olos, olostunturi, hiihtovaellus, Vaellusvideo,
Finnish Lapland, suomen lappi, muonio, Olos, olostunturi, hiihtovaellus, Vaellusvideo,

Komeat on maisemat tunturin huipulla! Hikeä virtaa, mutta kyllä täällä korkealla kannattaa käväistä ihailemassa maisemia.

Maisemat tunturin huipulta
Tee ja kahvitaukoa pidimme Kuusikonmaan autiotuvassa.
Ulkona auringon paisteessa eväät katosivat nälkäisiin suihin. Autiotupa oli tyhjä ihmisistä.

Kuusikonmaan autiotupa, Muonio, Finnish Lapland, Hiihtovaellus, vaellusvideo, suomen lappi
Kuusikonmaan autiotupa, Muonio, Finnish Lapland, Hiihtovaellus, vaellusvideo, suomen lappi
Autiotupa, Finnish Lapland, Muonio, lappland, suomen lappi, hiihtovaellusvideo, vaellusvideo, erämaa
Autiotupa, Finnish Lapland, Muonio, lappland, suomen lappi, hiihtovaellusvideo, vaellusvideo, erämaa

Kyllä se Särkitunturikin alkaa lähestymään kun vaan jaksaa sauvoilla lykkiä mäkiä ylös. Vallan upeat maisemat avautuu lähestyttäessä tunturin lakea.

Särkitunturi, Finnish Lapland, Suomen lappi, vaellusvideo, Hiihtovaellusvideo
Särkitunturi, Finnish Lapland, Suomen lappi, vaellusvideo, Hiihtovaellusvideo

Pikku matka Särkitunturin laelle
Pian on edessä lähes 3 km laskettelua!

Särkitunturi, Finnish Lapland, Suomen Lappi, Hiihtovaellusvideo, vaellusvideo, erämaa, tunturi
Särkitunturi, Finnish Lapland, Suomen Lappi, Hiihtovaellusvideo, vaellusvideo, erämaa, tunturi


Särkitunturi lasku! Dangerous downhill skiing-Vaarallinen lasku! Finnish Lapland

Lapin Matkakertomuksen loppuosuuden löydät täältä http://viihdefoorumi.eu/viewtopic.php?f=103&t=1864

Suomen kirkot


Alexandrian church 1880–1881- Aleksanterinkirkko Tampere Finland


The Old Church 1910-Siuron kirkko


Nokian kirkko 1837- Old Church in Nokia


Tampereen tuomiokirkko -Tampere Cathedral 1902- 1907


Snow church- Muonio Jerisjärvi 2012. Lumikirkko


Kalle Päätalon maisemissa Messukylän kirkko 2013.


Military Cemetery- Pirkkala Finland


Pirkkalan vanha kirkko-Old church


The Old Church- Pirkkala Finland


Kalle Päätalo, Taivalkosken kirkko 2012


Kalle Päätalo- Taivalkosken kirkko 2013


Teiskon kirkko 1788- Old Church in Finland


Aitolahden vanha kivikirkko 1927


Lappajärven kirkko -1765 church


Kirkkovene 1920- Lappajärvi


Killinkosken kappeli ja sankarihautausmaa


Pohjaslahden kirkko 1931


Messukylän vanha kivikirkko 1510–1530


Huutoniemen kirkko: Vaasa 30.3.2014


Church: Tampere Viinikka in Finland


The Orthodox Church: Tampere Finland


Kalevan kirkko: The church built in 1966


Finlayson Church:Tampere Finland Part 1/2


Kalle Päätalo Kaakkurivaaran siunauskappeli 2014 Funeral Chapel Похороны Часовня


The Church 1434 Messukylän vanha kirkko.alte Kirche Stary Kościół die


The Church in the evening 29.11.2014 Nokian kirkko kuvattuna illalla.


Tyrvään pyhän olavin kirkko-Old stone church 1510


Church- Pirkkalan uusi kirkko-Suomen kirkot


Nokian Kirkko- Church in Finland 1837

https://www.youtube.com/watch?v=Kiz3d7hrXtg
Pyhäjärven kirkko-Old Church


Pyhän Birgitan kirkko Lempäälä -Old Church in Finland-Suomen kirkot-Lempäälän vanha kirkko


Karkun kirkko-Suomen kirkot-churches of Finland


Ruoveden Kirkko Jouluna 24.12.2017.